Kaupunginosa XII - Väestö

Kyttälä oli kärsinyt pahoja tuhoja kansalaissodan aikana ja myös kaupunginosan XII väestö väheni jyrkästi vuoden 1918 yli 1800:sta vuoden 1920 alle tuhanteen asukkaaseen. Vuodesta 1921 lähtien asukasmäärä kääntyi kuitenkin selvään nousuun joka kesti aina vuoteen 1929, jolloin ilmeisesti alkanut lamakausi hyydytti väestönkasvun. Koko 1930-luvun ajan XII kaupunginosan väestömäärä pysyi suhteellisen vakiona noin 1600 asukkaan tienoilla tehden tilapäisesti pienen piikin vuoden 1938 tienoilla.

Kaupunginosan XII väestön niukka enemmistö eli hieman yli puolet kuului vuonna 1939 työväestöön. Kaupunginosassa asui myös suhteellisen paljon varakasta väestöä, jonka määrä yhdessä palvelusväen muodosti yli neljänneksen kaupunginosan asukkaista. Keskiluokkaan laskettavien osuudeksi jäi noin 35%. Asukkaista valtaosa oli Tampereelle tyypilliseen tapaan naisia. Vuoden 1930 väestönlaskennassa naisia oli kaupunginosan XII väestöstä lähes 60% ja vuonna 1940 hieman vähemmän eli 57,5%.

Kielellisesti Kyttälän eteläosa oli muuhun Tampereeseen verrattuna varsin "kansainvälistä" aluetta. Ruotsia puhuvia oli kaupunginosan asukkaista vuoden 1930 väestönlaskennassa yli 5% kun koko Tampereella ruotsinkielisten osuus jäi alle kolmen prosentin. Muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli kaupunginosan XII asukkaista peräti noin 2,7%. Määrä ei tunnu hurjalta mutta se oli suhteellisesti enemmän kuin missään muussa Tampereen kaupunginosassa. Tämä hieman yli 40 asukkaan ryhmää selittää todennäköisesti kaupunginosassa sijainnut ortodoksinen eli ns. venäläinen kirkko, joka keräsi ympärilleen Tampereen venäjänkielistä väestöä.