Kaupunginosa VIII - Särkänniemi

Mustanlahden ja Kortelahden satama-alueet

Mustalahti ja Kortelahti olivat toimineet Näsijärven satamapaikkoina aina kaupungin perustamisesta lähtien. Niiden merkitys liike- ja kauppakeskuksena pysyi suurena aina 1930-luvulle asti, jolloin erityisesti kasvava maantieliikenne alkoi syrjäyttää laivaliikennettä tavarankuljetuksissa.

Ensimmäisen maailmansodan aikana 1916 Kortelahti suljettiin muulta liikenteeltä sotasatamaksi. Lisäksi Venäjän kruunu takavarikoi kolme matkustaja-alusta, kaksi hinaajaa ja kaksi moottorivenettä laivastokseen. Ne korjattiin Tampereella sotalaivoiksi ja niihin asennettiin tykit, joilla ei kuitenkaan uskallettu ampua laukaustakaan kun laivojen pelättiin hajoavan.

Satama-alueen kunnostaminen nykyiseen muotoonsa oli alkanut 1800-luvun lopulla, jolloin Mustalahden ja Kortelahden välisellä niemellä olleen oluttehtaan rakennukset purettiin. Satama valmistui 1909, mutta alueen kiveäminen tapahtui vasta 1919-20. Erilaisia kiveys ja louhintatöitä suoritettiin satama-alueella ja Särkänniemessä varsinkin lamakaudella 1930-luvulla, jolloin ne olivat hyviä varatöitä työttömille.

Kortelahden rannoilla oli vielä 1920-luvulla halkovuoria, joita myytiin polttoaineeksi tehtaille ja polttopuiksi kaupunkilaisille. Suurimmilla tehtailla oli omat halkolaiturinsa, joihin niiden tarvitsemat puut laivattiin. Tavaraliikenteen määrästä kertoo se, että vuonna 1934 Näsijärvellä liikennöi noin sata proomua, joista suurin osa toi tavaraa myös Mustalahteen ja Kortelahteen.

Laivoja Mustassalahdessa ja Kortelahdessa 1920-luvun jälkipuoliskolla. Etualalla oikealla lastataan puita hevosvetoisiin kärryihin. Taustalla Särkänniemen kallioita. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Mustastalahdesta laivat kuljettivat erityisesti viikonloppuisin myös työmatka- ja koululaisliikennettä Kuruun, Ruovedelle ja Virroille asti. Matkustajaliikenne oli satamassa vilkkainta kesäkuukausina turistiliikenteen lisääntyessä. Kovan kolauksen Näsijärven matkustajaliikenteelle aiheutti Mustastalahdesta liikennöineen höyrylaiva Kurun traaginen onnettomuus syksyllä 1929. Myös ns. huviveneily lisääntyi Näsijärvellä 1920-1930-lukujen aikana. Moottorivenepaikkojen suuren kysynnän takia Särkänniemen ja Kortelahden väliselle alueelle rakennettiin 1929 uusi 20 metriä pitkä puinen laituri, johon saatiin 22 venepaikkaa lisää.

Satama-alueella riitti vilinää. Erkki Kanerva kertoo amurilaisesta rouva Lindistä, joka 20 vuotta myi kahvia ja leivonnaisia satama-alueella. Joka päivä 1920- ja 1930-luvun ajan hän lastasi myytävät käsirattaille ja aloitti kierroksensa satama-, laiva-, proomu-, kivi-, ja puutavaramiesten keskuudessa, joita työskenteli runsaasti Mustanlahden, Kortelahden ja Särkännokan alueella.

Niin sanottu yläsatama eli Mustanlahden, Kortelahden ja Naistenlahden satama-alueella liikenne säilyi varsin vilkkaana myös läpi 1930-luvun. Toisin kävi alasatamassa eli Pyhäjärven puolella Laukontorilla, jossa tavaramäärät laskivat huomattavasti 1930-luvun aikana. Hyvin ei tosin mennyt Näsijärvelläkään. Tultaessa 1930-luvun loppuun kaikki järvellä liikennöivät laivayhtiöt olivat tappiollisia.