Kaupunginosa VIII - Särkänniemi

Särkänniemen alue ja Näsijärven ranta-alueet olivat saaneet oman kaupunginosanumeron VIII, mutta asukasmääränsä puolesta aluetta ei varsinaisena kaupunginosana voi 1920-30-luvulla pitää. VIII kaupunginosa käsitti Näsijärven ranta-alueet Porin radan pohjoispuolella aina Pispalan rajasta Mustaanlahteen ja Näsinpuistoon asti. Alueella sijaitsi lähinnä tehtaita ja itäosassa Mustanlahden ja Kortelahden satama-alue.

Tehtaiden kaupunginosa

VIII kaupunginosan asukasluku pysyi koko 1920-30-luvun noin 200 asukkaan tienoilla. Varsinaista asutusta alueella ei ollut vaan asukkaat lienevät suureksi osaksi olleet tehtaiden ja sataman henkilökuntaa, talonmiehiä yms. Vuonna 1920 kaupunginosassa laskettiin olleen 72 asuinhuoneistoa, joista yli 70% oli pieniä huoneen ja keittiön tai kahden huoneen asuntoja. Alueelle ei ollut myöskään rakennettu kunnallistekniikkaa mitä osoittaa se, että vain noin 10 % asunnoista meni juokseva vesi. Vuoteen 1930 mennessä vesijohto oli kuitenkin saatu jo 40 % huoneistoista.

Näsijärven rannalla Santalahden ja ns. Elianderinnimen alueella oli useita alallaan merkittäviä tehtaita. Alue olikin sopiva tehtaiden sijoituspaikaksi, sillä raaka-aineita oli helppo tuoda vesitse Näsijärveä pitkin. Lisäksi vierestä kulki rautatie, jota kautta tavara saatiin maailmalle. Santalahdessa oli myös oma rautatieseisakkeensa.

Haarlan paperitehdas 1930-luvulla. Taustalla kulkee Porin rata. Kuva: Veljekset Karhumäki?, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Suurin alueen tehtaista oli Haarlan paperitehdas, jonka Rafael Haarla perusti 1918, kun ei saanut ostettua paperia tarpeeksi halvalla paperintuottajien kartellin takia. Bertel Strömmerin suunnittelema tehdas rakennettiin Santalahteen 1919-1920. Tehdasta laajennettiin vielä 1932 ja 1930-luvun lopussa se tuotti vuodessa 6000 tonnia paperia ja työllisti 190 henkilöä.

Näsijärven rantaan aivan Pispalan rajalle nousi 1925-26 OTK:n tulitikkutehdas. Tulitikut olivat aikoinaan tärkeä vientiartikkeli, joten Tampereella oli eri aikoina ollut myös muita tulitikkutehtaita mutta ne olivat joutuneet lopettamaan toimintansa. Tulitikkujen raaka-aine eli haapatukit uitettiin tehtaalle Näsijärveä pitkin ja varastoitiin tehtaan edessä olleelle varastoalueelle. Tulitikkutehdas työllisti 1930-luvulla noin 70-80 henkilöä.

Alansa huippuosaamista edusti myös Santalahdessa sijainnut Höyrypuuseppä Oy. Se oli erikoistunut huonekaluihin ja teki tilauksesta tyylihuonekaluja niin Tampereen kaupungin julkisiin tiloihin kuin varakkaisiin yksityiskoteihinkin. Höyrypuuseppä Oy työllisti 1930-luvun lopussa lähes 100 henkilöä.

Särkän saha toimi Särkänniemessä vielä 1920-luvun alkupuolella. Etualalla Kortelahtea. Kuva: Teuvo Mäkinen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Muita tehtaita Särkänniemessä Santalahden alueella olivat Suomen Sahanterätehdas Oy ja Akkunaverho- ja paitatehdas Oy. Erityisesti sahanterien valmistajana Tampere oli Suomen johtava kaupunki. Täällä sijaitsi peräti kolme sahanterätehdasta, jotka valmistivat suurimman osan Suomen sahanteristä.