Harald Christian Jensen (1882-1953)

Harald Christian Jensen syntyi Tanskasta Suomeen muuttaneiden Hans Peder Jensenin ja Margarete Cristensenin poikana Huittisissa heinäkuun 1. päivänä 1882. Tultuaan ylioppilaaksi Turun ruotsalaisesta reaalilyseosta 1901 hän jatkoi opintojaan Suomen polyteknillisen opiston konerakennusosastolla suorittaen insinööritutkinnon 1905. Sen jälkeen hän harjoitti sekä tietopuolista että käytännöllisiä opintoja pääasiassa villateollisuuden alalla Saksassa, Hollannissa ja Englannissa vuosina 1906-1907. Ensin hän kävi puolen vuoden kurssin Mockelin kutomakoulussa Vaalsissa Hollannissa. Täältä Saksan läheisestä rajakaupungista hän siirtyi Aacheniin ja Düreniin, joiden kutomatehtaissa työskennellen hän hankki itselleen käytännöllistä kokemusta alalla. Kotimaahan palattuaan hänet valittiin seuraavana vuonna (1908) Yhdistyneiden Villatehtaiden Hyvinkään verkatehtaan apulaisisännöitsijäksi, missä toimessa hän oli siihen saakka kunnes siirtyi 14. 2.1911 Suomen Trikoon palvelukseen, minkä isännöitsijäksi hänet oli valittu yhtiön johtokunnan kokouksessa 20.12.1910.

Harald Jensen. Kuva: Raevuori, Yrjö, Suomen Trikoo 1903-1953, Oy Tilgmann Ab 1954.

Pian Tampereelle tulonsa jälkeen Harald Christian Jensen avioitui (1912) saha- ja paperiteollisuusmies J. W. Enqvistin tyttären Anna Maria (Maja) Enqvistin kanssa. Avioliitosta syntyi kolme lasta: Hans Waldemar (1913), Åke Rafael (1917) ja Anna Margaretha (1928). Avioliiton kautta Jensen sai vaikutusvaltaa myös appensa liikeyrityksiin. Jensen rentoutui vapaa-aikanaan urheilukalastuksen ja autoilun parissa.

Jensen oli vain 28-vuotias ryhtyessään johtamaan Suomen Trikoo Oy:tä. Suomen Trikoon palveluksessa oli vuosina 1906-1908 ollut 250-300 työntekijää. Vuonna 1910 työntekijöitä oli enää 238. Yritys oli Jensenin tuloa edeltäneinä vuosina joutunut pieniin taloudellisiin vaikeuksiin, joiden seurauksena yhtiön osakkaille ei oltu jaettu osinkoja. Tämä lieneekin yksi tärkeimpiä syitä ja selityksiä Jensenin Tampereelle siirtymiselle. Muutamaa vuotta myöhemmin alkanut ensimmäinen maailmansota siivitti yrityksen myös huomattavaan taloudelliseen menetykseen.

Menestys jatkui väestön kulutuskyvyn kasvun myötä 1920- ja 1930-luvuilla. Suomen Trikoo hankki omistukseensa Tampereen kutomateollisuus Oy:n vuoden 1919 lopulla. Satamakadulla sijainnut yritys säilytti nimensä aina vuoden 1928 alkuun saakka, jolloin yrityksestä tuli Suomen Trikoo Oy:n sukkatehdas. Myöhemmin 1930-luvulla Suomen Trikoo Oy hankki omistukseensa vielä kolmen trikootehtaan Sukka Oy:n, Tampereen Trikooteollisuus Oy:n ja Laurilan Kutomo Oy:n osake-enemmistöt. Vuonna 1938 Suomen Trikoon ja sen tytäryritysten palveluksessa oli 2400 työntekijää ja 120 toimihenkilöä. 1950-luvun alussa työntekijöitä oli jo yli 3000. Harald Jenseniä onkin pidettävä eräänä Suomen merkittävimmistä maailmansotien välisen ajan teollisuusmiehistä. Hän lähes kymmenkertaisti yrityksensä koon työntekijöiden määrässä mitattuna vuosina 1913-1938. Valmistus lisääntyi vieläkin enemmän uusien koneiden myötä saavutetun toiminnan tehostumisen myötä. Vuorineuvoksen arvonimen Jensen sai vuonna 1945.

Suomen Trikoon lyöttämä muistomitali Harald Jensenin 70-vuotispäivän johdosta. Mitalin on muovannut kuvanveistäjä J. Vikainen. Kuva: Raevuori, Yrjö, Suomen Trikoo 1903-1953, Oy Tilgmann Ab 1954.

Harald Jensen ei ollut vain trikoomies, vaan osallistui useiden muidenkin yritysten toimintaan. Harald Jensen oli selluloosa- ja paperiteollisuutta harjoittaneen J.W. Enqvist Oy:n johtokunnan jäsen (1916-1928), Näsijärven Pahvitehdas Oy:n johtokunnan jäsen (1919-1934) ja Tampereen autotuonti Oy:n johtokunnan jäsen. Jensen oli myös Kuitu Oy:n ja sitä seuranneen Säteri Oy:n johtokunnassa ja vuodesta 1941 yhtiön hallituksen varapuheenjohtajana. Eri yritysten johtokunnissa toimimisen lisäksi Jensen osallistui myös työnantajien järjestötoimintaan. Hän oli vuosina 1917-20 ensin Suomen Kutomateollisuuden Työnantajien liiton hallituksen varajäsenenä ja vuosina 1921-1951 hallituksen varsinaisena jäsenenä ja vuosina 1938-1945 hallituksen varapuheenjohtajana ja Magnus Lavoniuksen jälkeen vuosina 1945-1952 puheenjohtajana. Lisäksi Jensen toimi Suomen teollisuusliiton hallituksen varajäsenenä (1922-1925) ja varsinaisena jäsenenä (1933-1953). Suomen Työnantajien Keskusliiton (STK) hallituksen ja työvaliokunnan jäsenenä Jensen toimi vuosina 1938-1952.

Valtakunnallisen vaikuttamisen ohella Harald Jensen pyrki monen muun tamperelaisen elinkeinoelämän johtajan ohella vaikuttamaan teollisuuden paikallisiin toimintaedellytyksiin. Hän toimi Tampereen Kauppakamarissa (1927-1953), sekä sen työvaliokunnan jäsenenä (1939-1953). Kauppakamarin varapuheenjohtajaksi Jensen valittiin vuonna 1943 ja Tampereen kauppakamarin puheenjohtajana hän toimi vuosina 1944-1949. 1940-luvulla Jensen edusti Tampereen kauppakamaria Keskuskauppakamarissa (1941-1949) ja sen työvaliokunnassa (1943-1949). Kauppakamaritoiminnan ohella Jensen kuului myös Tampereen teknilliseen seuraan ja valittiinkin myöhemmin seuran kunniajäseneksi.

Teollisuusmies Jensen toimi Tampereen kaupunginvaltuustossa 1920-luvulla (1923-1928) ja monissa kunnallisissa toimikunnissa ja lautakunnissa 1930-luvulla. Lisäksi hän toimi ruotsalaisen yhteiskoulun johtokunnan puheenjohtajana ja taloudenhoitajana vuoden 1928 jälkeen ja useita vuosia Tampereen ruotsalaisen klubin puheenjohtajana. Vuorineuvos Jensen toimi myös Tampereen suojeluskunnan esikunnan jäsenenä vuodesta 1920 lähtien suojeluskuntien hajottamiseen saakka. Harald Jensen kuoli 16.9.1953 Tukholmassa, missä hän oli saamassa hoitoa sairauteensa.