Teksti ja kuvankäsittely: Irina Kyllönen
Vanhan Kyttälän rakennuskanta ja vuoden 1886 asemakaava
[Vanha Kyttälä] [Kyttälän liitos 1877] [Kyttälän häädöt ja saneeraus 1892] [Uusi asemakaava]
Vuonna 1889 tehdystä piirroksesta näkee hyvin, kuinka suuri myllerrys Kyttälän saneeraus oli käytännössä. Piirroksessa on kuvattu päällekkäin silloisen Kyttälän rakennuskanta ja vuoden 1886 asemakaava. Oranssinruskeat rakennukset ovat asuintaloja, vaaleat ulkorakennuksia. Kartasta nähdään myös, ettei vuoden 1886 asemakaava toteutunut sellaisenaan Ronganojan pohjoispuolella, vaan asemakaava antoi periksi jo Ojakadun kohdalla. Siinä vaiheessa kun saneeraustyö eteni Juhannuskylään 1900-luvun alkupuolella olivat kansallisromantiikan vaikutteet tulleet myös kaupunginsuunnitteluun. Johanneksen kirkon suunnittelija Lars Sonck laati kaupunginosaan uuden asemakaavan jossa katulinjaukset noudattelivat vanhoja kulkureittejä.
Vanhassa Kyttälässä Isonsillan edessä oli Kolmikulmatori, josta lähti vasemmalle Tammelan suuntaan vievä Vanha maantie. Torilta oikealle Hatanpäätä kohti vei Uusi maantie, jota rautatien valmistuttua jatkettiin asemarakennukselle asti. Vanhan ja Uuden maantien välissä kulkeneiden poikkikatujen nimet olivat sillalta asemalle päin lueteltuina: 1. linjakatu, 2. linjakatu, 3. linjakatu eli Kapeekatu, Leveekatu ja 4. linjakatu. Alkuperäinen karttapiirros: V. Lindholm 1889, Tampereen rakennusvirasto.
Lähde:
Rasila, Viljo. Tampereen historia II. Tampere 1984.
|
