Teksti: Niina Ketonen
Historismi ja jugend Tampereella
Tampereelle 1800-luvulla kohonneet julkiset sekä liike- ja tehdasrakennukset kuuluvat suurelta osin tyylillisesti historismiin, jota on kutsuttu myös kertaustyylien nimellä. Kertaustyylien aikana 1800-luvun loppupuolella käytettiin vanhoja tyylejä sekaisin: klassismia, renessanssia, barokkia, gotiikkaa. Tällöin ne saivat etuliitteekseen uus-sanan. 1900-luvun alun rakennukset puolestaan edustavat kansallisromantiikkaa ja jugend-tyyliä, jotka usein sekoittuivat toisiinsa. Jugend tyyli tuli Suomeen 1800-luvun lopulla ja Tampereella sen katsotaan alkaneen 1898. Jugendtyylissä voidaan nähdä erilaisia vaiheita: nousukausi, kansallisromanttisuus sekä rationaalinen myöhäis- ja jälkikausi.
Useimmat Tampereella 1800-luvun lopulla rakennetut kivitalot edustavat uusrenessanssia. Parhaimpia esimerkkejä ovat Raatihuone ja nykyinen Lastentarhaopettajaopisto. Myös muutama uusrenessanssinen puutalo on säilynyt Tampereen keskustassa. Näsilinnankatu 33:ssa on F.L Caloniuksen 1882 suunnittelema asuinrakennus ja Näsilinnankatu 38:ssa Lambert Pettersonin piirtämä puutalo vuodelta 1891. Kirkot edustivat uusgotiikkaa.
Näkymä Aleksanterin kirkon tornista itään 1880-luvulla, Kuvaaja: Svante Lagergrén, Vapriikin kuva-arkisto
Jugendia on usein luonnehdittu Tamperetta leimaavaksi tyylisuunnaksi. Se ei olekaan mikään ihme, sillä 1900-1920-välisenä rakennuskautena Tampere monin paikoin rakennettiin uudelleen. Silloin ei enää luotettu vanhoihin kertaustyyleihin, vaan rakennettiin lähes pelkästään jugendtaloja. Uudet rakennukset olivat usein asuintaloja, joiden pohjakerroksessa oli liiketiloja. Hämeenkatu uusittiin länsipäästä kummaltakin puolelta Näsilinnankadun ja torin väliseltä osuudelta. Hämeenkadun länsipuoli sai näin hyvin yhtenäisen jugendilmeen. Nykyään Hämeenkadun länsipuolella yhä olevia jugendtaloja ovat Kauppahalli ja sen yhteyteen Hämeenkadun puolelle rakennettu virastotalo, Kansallispankin talo, Otran talo, Kymmenenmiehentalo sekä Keskustorilla kadun kulmissa olevat Commerce ja Sumeliuksen talo.
Myös Kauppakadulle, joka oli Hämeenkadun jälkeen tärkein liikekatu, rakennettiin jugendia. Yksi kauneimmista Kauppakadulla säilyneistä jugendrakennuksista on Lars Sonckin suunnittelema Tirkkosen talo. Myös nykyinen ylioppilastalo on säilyttänyt vanhan ilmeensä. 1900-luvun alussa rakennettiin vielä paljon puutaloja, ja nekin ilmensivät jugendtyyliä puurakentamiseen soveltuvalla tavalla. Esimerkiksi Kyttälässä oli paljon puisia liikerakennuksia. Tärkein kansallisromanttinen jugendrakennus Tampereella on Lars Sonckin suunnittelema Tuomiokirkko, alkujaan Johanneksen kirkko, johon Hugo Simbergin suunnitteli maalaukset.
Tampereella vaikuttaneita jugendarkkitehteja olivat Wivi Lönn ja Birger Federley, jotka suunnittelivat suuren määrän merkittäviä jugendtaloja. Lönnin tärkeimpiin töihin kuuluu paloasema vuodelta 1907, jota pidetään yhtenä Tampereen arvokkaimmista jugendrakennuksista heti Tuomiokirkon jälkeen. Lönn suunnitteli myös 4 tärkeää tamperelaista koulua 1900-1910: Aleksanterin kansakoulun, Tyttölyseon, Talouskoulun ja Kauppaoppilaitoksen.
Birger Federley vaikutti tamperelaisen jugendin muotokieleen ja teki elämäntyönsä juuri Tampereella. Federleyn kauneimpiin jugendrakennuksiin kuuluu Keskustorin Palanderin talo kansallisromanttisine metsäaiheineen. Niin ikään Keskustorin toisessa päässä oleva Frenckellin tehdaskokonaisuus on hänen työtään. Federley suunnitteli rakennuksia Tampereelle noin 30 vuotta. Hän ehti suunnitella julkisia rakennuksia, kesähuviloita, tehtaita, työläisasuntoja, liikerakennuksia, asuintaloja ja kirkkoja. Federley suunnitteli rakennusten ohella asumiseen liittyvää esineistöä kuten ajan muutkin arkkitehdit. Esimerkiksi De Gamlas Hem- niminen vanhainkoti Tampereella oli Federleyn suunnittelema jugendrakennus, jonka hän sisusti kansallisromanttisilla ja karjalaistyylisillä huonekaluilla.
Näkymä Hämeenkadulle 1910-luvulla, Kuvaaja: E.A Bergius, Vapriikin kuva-arkisto
Lähteet:
Helen, Olli: Sadan vuoden urakka - Tampereen talon rakentajat 1902-2002, Tampereen Kaupungin tilakeskus, Karisto Oy, Hämeenlinna 2003
Katu - Rakkaudesta Tampereen Hämeenkatuun, Tampereen perinnepoliittinen yhdistys ry.,Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, Tampere 1982
Kivinen, Paula: Tampereen Jugend arkkitehtuuri- taideteollisuus, Tampereen kaupungin tiederahaston julkaisuja, Kustannusyhtiö Otava, Keuruu 1982
Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere-seura ry, Kirjapaino Hermes, Tampere 1999
Niemelä, Jari : Tiilestä tehty Tampere - punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, Tampere-seura 110.julkaisu, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2006
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, kirj. Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998
|
