Naisarkkitehti Wivi Lönn (1872-1966)

Wivi Lönn. Kuva: Atelier Laurent, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Olivia Mathilda Lönn, joka paremmin tunnetaan Wivi Lönninä, tunnetaan Suomen ensimmäisenä varsinaisena naisarkkitehtinä sekä yhtenä kotikaupunkinsa Tampereen ns. jugendrakennuskauden merkittävimmistä suunnittelijoista. Wivi Lönn syntyi 20.5.1872 Tampereen Onkiniemen kaupunginosassa nelilapsisen olutpanimon "bokhollarin" toisena lapsena. Isä Wilhelm Lönn oli syntyisin Kangasalta ja äiti Mathilda Siren Pirkkalasta. Isän varhainen kuolema vuonna 1888 oli perheelle kova isku. Äidistä tuli yksinhuoltaja, joka tienasi elannon perheelleen vuokraamalla huoneita ostamastaan talosta Puutarhakadulta. Tampereen Suomalaisen Tyttökoulun päästötodistuksen saatuaan Wivi Lönn kirjoittautui oppilaaksi Tampereen Teollisuuskoulun rakennusosastolle. Kolmentoista nuorukaisen rinnalla opiskelu onnistui ainoastaan eräänlaisena yksityisoppilaana, sillä vakituista oppilaspaikkaa eivät naiset voineet vielä tuohon aikaan saada. Wivi Lönn menestyi opinnoissaan hyvin ollen kurssinsa priimus, mutta hän opiskeli Tampereen Teollisuuskoulussa ainoastaan yhden lukukauden.

Seuraavaksi Wivi Lönn opiskeli kolme lukuvuotta Suomen Polyteknillisessa opistossa (nykyisin Teknillinen korkeakoulu). Tosin tällöinkin hän oli vain ylimääräinen oppilas. Lönn valmistui vuonna 1896 arkkitehdiksi. Samaan aikaan valmistui myös Birger Federley, joka teki koko elämäntyönsä Tampereella osallistuen monin tavoin myös yhdistystoimintaan ja kaupungin hallintoon. Federleyn luomuksia ovat ns. Palanderin talo Keskustorin laidalla, Tampereen Osake-Pankin talo Hämeenkadun varrella sekä Pikilinna Tammelantorin laidalla.

Valmistumisensa jälkeen Wivi Lönn työskenteli opettajiensa Tarjanteen ja Nyströmin toimistoissa piirtäjänä. Tarjanteen alaisena Lönn osallistui Kansallisteatterin piirtämiseen. Nyströmin toimistossa työskentelivät Lönnin opiskelutovereista myös Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Gesellius, Lindgren ja Saarinen suunnittelivat myöhemmin vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyyn Suomen paviljongin. Paviljonki sai runsaasti kansainvälistä tunnustusta ja toi kuuluisuutta suunnittelijoilleen. Se ilmensi uutta tyylisuuntaa l´art nouveauta, jota kutsuttiin Saksassa ja myös Suomessa jugendiksi. Wivi Lönn oli yksi jugend-kauden kuuluisimmista suunnittelijoista. Hän oli töissään johdonmukainen ja selkeä. Rakennuksiin kuuluivat tornit ja julkisivuissa oli koristepäätyjä. Lönnin erityispiirteenä voidaan pitää eri rakennustasojen hyödyntämistä sekä erityisesti koulurakennusten suunnittelua. Wivi Lönn piirsi uransa aikana liki kolmekymmentä koulua.

Wivi Lönnillä oli 1900-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä toimisto Tampereella ja niin paljon töitä, että paikalliset miehiset kollegat olivat asiasta harmistuneita. Helsingistä annettiin vastaus: "Naikaa se tyttö pois kilpailemasta". Vuonna 1911 Wivi Lönn lähti niin sanotusti "puhelinta ja kaikkia semmoisia" pakoon Jyväskylään. Jyväskylässä asui myös hänen veljensä.

Jyväskylässä Wivi Lönn tutustui kauppaneuvos Johan Parviaisen perheeseen ja erityisesti hänen tyttäreensä Hannaan, josta tuli Wivi Lönnin läheinen ystävä. Johan Parviaisen Tehtaat oy rakensi Säynätsalon saareen sahan, vaneri- ja puusepäntehtaan. Tänne Wivi Lönn piirsi konttoritalon, vanhainkodin, lastentarhan, työväen ja insinöörien asuintaloja sekä omakotialueen asemakaavan.

Wivi Lönn ja Hanna Parviainen matkustelivat yhdessä ympäri Eurooppaa, heillä oli huoneisto Pariisissa ja he asuivat yhdessä samassa asunnossa Helsingissä aina Hanna Parviaisen kuolemaan asti. He edustivat 1900-luvun alun uutta naistyyppiä: itsenäistä, koulutettua, naimatonta naista. On arveltu, ettei ehkä ollut helppo löytää miestä, joka olisi tuohon aikaan hyväksynyt uranaisen vaimokseen tai saattoi olla vaikeaa yhdistää palkkatyöhön perhettä. Naimattomuus saattoi olla myös kannanotto naisten itsenäisen aseman puolesta. Täysin perheettömiä eivät nämä itselliset naisetkaan olleet. Wivi Lönn hoiti vanhaa äitiään ja Hanna Parviaisella oli suojattina talonmiehensä Aune-tytär.

Ruumiinrakenteeltaan Lönniä on kuvattu hennoksi ja hinteläksi. Hän pukeutui tyylikkäästi ja herätti välillä hieman pahennustakin. Vuonna 1902 Wivi Lönn ajeli polkupyörällä leveälahkeisessa housupuvussa Joutsaan, jolloin pitäjän pappi oli saarnassaan muistanut tätä näkyä: "Nyt on synti tullut tähänkin pitäjään, sillä nainen ajaa polkupyörällä housuihin puettuna". Wivi Lönniä on kuvattu luonteeltaan tarkkailijaksi ja ystävälliseksi, mutta myös arvonsa tuntevaksi tosikoksi. Kun rakennustyömiehet koettelivat naisesimiestään erilaisilla kysymyksillä, saivat he vastaukseksi: "Jos ette itse osaa ammattianne, saatte lopettaa", mikä lopetti turhat kyselyt.

Professorin arvonimen Lönn sai helmikuussa 1959. Jo aiemmin vuonna 1952 oli naisarkkitehtien yhdistys Architecta kutsunut Lönnin kunniajäsenekseen ja vuonna 1957 antanut hänelle yhdistyksen ansiomerkin. Tampere muisti Wivi Lönniä vuonna 1986 muistolaatalla, josta Architecta r.y. ja Soroptimistiklubi olivat kahta vuotta aiemmin tehneet anomuksen kaupunginhallitukselle. Laatta sijoitettiin Lönnin "ensimmäisen työn" nykyisen Hämeenpuiston koulun seinään.

Wivi Lönnin elämäntyötä tarkasteltaessa ei tule unohtaa hänen yhdessä kollegansa Armas Lindgrenin kanssa voittamia suunnittelukilpailuja. Näihin kuuluivat Uusi Ylioppilastalo Helsingissä (1906) ja Estonia-teatteri Tallinnassa (1917). Lönnin viimeinen merkittävä työ oli Sodankylän observatorio vuodelta 1944. Lisäksi hän suunnitteli mielellään saunoja, joihin kuuluivat nykyisin itsestäänselvyytenä pitämämme erilliset pesu- ja löylyhuoneet.

Wivi Lönn kuoli Helsingissä 27.12.1966 94-vuotiaana. Viimeisen leposijansa Lönn sai Tampereen Kalevankankaan perhehaudasta, jossa lepäävät myös vanhemmat sekä vanhin veli puolisoineen.

Wivi Lönnin rakennuksia Tampereella: