KAUPUNKI
1870-1900

AMURIN KAUPUNGINOSAN VAIHEET 1870-1900

Finlaysonin merkitys ja väestö

Finlaysonin tehdas osti Amurin ulkoreunalta 16 tonttia, joita kaupunkilaiset alkoivat nimittää "puurien maana" silloisen buurisodan kummina. Tehdas rakennutti alueelle taloja, joihin tehtiin työläisten arvostamia keittiön ja kamarin huoneistoja. Ulkoportaat ja ullakon portaat olivat kahden perheen yhteiset. Työläiset suosivat tehtaan asuntoja, koska vuokrataso oli alhaisempi ja uudet asunnot olivat ajan mittapuulla hyvin varustettuja. Buurien maan alueelle rakennettiin lisäksi suuri kirvesmiesten asuntoyhtiötalo ja joitakin yksityisiä rakennuksia. Alueen rakentaminen ajoittui pääosin vuosisadan vaihteeseen ja 1900-luvun ensimmäisiin vuosiin.

Lehti-ilmoitus, Aamulehti 14.11.1885.

Finlaysonin vaikutus alueen rakennuskantaan oli kiistaton ja Finlayson & Co. rakennutti itse työläisilleen vuokra-asuntoja ja jopa kirkon. Tehdasalue ja Amuri sen jatkeena muodostivatkin 1800-luvun loppupuoliskolla käytännössä kaupungin kaupungissa, tai kärjistetysti oikeastaan valtion kaupungissa. Finlaysonilla oli oma palokunta, koulu, lastenkoti, sairaala, poliisi, kauppa, seurakunta ja säästöpankki.

Amurin väestöstä suuri osa oli yksinäisiä ja perheettömiä henkilöitä. Valtaosa tehdastyöläisistä oli nuoria maaseudulta muuttaneita henkilöitä, joille tehdas tarjosi mahdollisuuden toimeentuloon. Yksinäiset työläiset asuivat usein alivuokralaisina perheissä tai sitten he vuokrasivat yhteisesti huoneen viiden tai jopa kuuden hengen voimin.

Amurin väestön ammattirakenne oli selvästi työläisvoittoinen koko viime vuosisadan lopun ajan. Työläisiä oli vaihdellen n. 50-70% Amurin kokonaisväestöstä. Ylivoimaisesti suurin työnantaja oli Finlaysonin puuvillatehdas, joka tarjosi työpaikan yli 60% kaikista Amurissa asuvista tehdastyöläisistä. Finlaysonin työväestö oli naisvaltaista, ja naistyöläisistä moni löysi kodin juuri Amurista.

Vaikka työolot tehtaassa ja asuinolot Amurissa olivat väestölle raskaat, tarjosi Finlaysonin tehdas väestölle mahdollisuuden elinolojen kohentamiseen ansiotyön myötä. Amurin kaupunginosan voidaan sanoa muodostaneen Tampereella ensimmäisen selväpiirteisen ja ainutlaatuisen työläiskaupunginosan, jolle vertailukelpoista aluetta on vaikeata löytää muista Suomen kaupungeista. Amuri säilyi aina 1960-luvulle asti väestöltään selväpiirteisesti työväestön asuma-alueena.

Raittiustalo Amurissa, 1889, kuvaaja tuntematon, Vapriikin kuva-arkisto.

Lähteet:

Haapala, Pertti, Tehtaan valossa: Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920. Tampere 1986.
Harjula, Minna, Tehdaskaupungin takapihat. Ympäristö ja terveys Tampereella 1880-1939. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja XVII, Tampere 2003.
Kanerva, Erkki, Amuri - just eikä melkeen. Tampere 1994.
Kanerva, Unto, Pumpulilaisia ja pruukilaisia: tehdastyöväen työ- ja kotioloja Tampereella viime vuosisadalla. Tammi, Tampere 1946.
Mäkinen, Aune, Melkein ihmisiä: tarina piisikeittiön asukkaista. Tampere 1999.
Markkola, Pirjo, Työläiskodin synty: Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Vammala 1994.
Näreikkö, Heikki, Asuntopolitiikan ensiaskeleet Tampereella. Artikkeli teoksessa: Tampere. Tutkimuksia ja kuvauksia VIII. Tampereen historiallinen seura, Tampere 1984.
Juuti, Petri, Kaupunki ja vesi. Tampereen vesihuollon ympäristöhistoria 1835-1921. Paino RT-Print Oy, Pieksamäki 2001. [www: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5232-1.pdf]
Rasila, Viljo, Tampereen historia II. Tampereen kaupunki. Tampereen keskuspaino 1984.
Rask, Leena, Amurin kaupunginosan synty ja sen väestön sosiaalinen rakenne Tampereella viime vuosisadan loppupuolella. Tampere 1974.
Voionmaa, Väinö, Tampereen historia, osa III. Tampere 1935.