etusivu
info
haku
muistatko?

ARKI 1940-60

VAPAA-AIKA
Teksti Simo Heikkinen

"Ravintolakaupunkina Tampere on tunnetusti suhteellisen hiljainen"

[Ravintoloiden vaikeat ajat] ["Ravintolakaupunkina Tampere on tunnetusti suhteellisen hiljainen"] [Asiakkaita, alkoholia ja säännöstelyä] [Ravintolaelämä kuntoon olympialaisia varten]

Sodan päättyessä Tampereella oli 21 anniskeluoikeuksin varustettua ravintolaa. Niistä viisi toimi hotellin yhteydessä, mutta asiakaspaikkoja oli tavallisesti huomattavasti enemmän kuin hotellissa. Esimerkiksi Hotelli Tammerissa oli alle sata vuodepaikkaa, mutta ravintolassa oli tilaa yli 300 asiakkaalle.

Suuria yleisön ravintoloita olivat osuusliikkeiden Tuotannon ja Voiman ravintolat sekä Työväenyhdistyksen omistama ravintola. Voima omisti viisi muuta raittiusravintolaa tai -ruokalaa, joista tärkein sijaitsi Tammelan torin kulmassa, ja Tuotanto neljä. Selvyyden vuoksi liikkeiden suurimmista ravintoloista käytettiin nimitystä suurravintola. Hämeenkadun ja Näsilinnankadun kulmassa sijainneessa Tuotannossa oli tilaa lähes 500 asiakkaalle, kun taas kilpailevan liikkeen Voimaan Kyttälän puolella mahtui kerrallaan noin 450 asiakasta. Työväentalon ravintolassa asiakaspaikkoja oli hieman alle 350. Muita ravintoloita olivat muun muassa Asemaravintola rautatieasemalla, Suomen Pankin taloon vuonna 1944 avattu Alkon omistama Hämeensilta sekä Aseveliravintola Hämeenkatu 25:ssä. Kaupungissa toimi myös kaksi kesäravintolaa, työväenyhdistyksen ylläpitämä Viikinsaaren kesäravintola sekä Rosendahl Pyynikillä. Suosittuja raittiusravintoloita olivat hotelliravintola Hospiz Emmaus sekä Tammeron ja Brander&Kumppanin päiväkahvilat.

Tuotannon ravintola joulukuussa 1938

Tuotannon suurravintola loisti vielä uutuuttaan hieman ennen sotia. Kuva: Aamulehti 26.12.1938, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Sotien jälkeisenä aikana ravintoloiden lukumäärä lisääntyi hyvin hitaasti. Vuonna 1953 kaupungissa oli vain 20 anniskeluravintolaa, joista kuusi yksityisen klubin käytössä. Hämeenpyörä, Seurahuone ja Tammer olivat hoteliravintoloita. Alkon omistaman Teatteriravintolan alaravintola miellettiin anniskeluoikeuksien suhteen erilliseksi ravintolaksi. Myös Voiman suurravintola ja Työväenyhdistyksen ravintola toimivat kahdessa kerroksessa. Esimerkiksi Helsingissä oli samaan aikaan 118 ja Turussa 24 ravintolaa. Raittiusravintoloita, -kahviloita ja –ruokaloita oli Tampereella yhteensä 46. Anniskelu- tai raittiusravintolaliikkeitä oli huomattavasti vähemmän kuin sotia edeltäneenä aikana. Monen yrityksen toimintaedellytykset katosivat vaikeina aikoina.

Vuonna 1953 Tampereen 14 yleisessä anniskeluravintolassa oli 3098 asiakaspaikkaa talvi-aikana, kesällä paikkoja oli 470 enemmän. Kuudessa klubiravintolassa tilaa riitti 1139 henkilölle.

Vuoteen 1958 mennessä uusia anniskeluravintoloita oli tullut vain muutama lisää. Uusia olivat Kalevanhovi Puolimatkankadulla, Ravintola m/s Tampere Laukontorilla sekä Tampereen Ammattiklubin ravintola. Lisäksi Voiman suurin sivuravintola Tammelantorin kupeessa oli saanut anniskeluoikeudet. Vanhoista anniskelupaikoista Näsijärven Purjehdusseura ei enää harjoittanut anniskelua.

Rosendahlin kesäravintola

Ravintola Rosendahlin juuret ulottuvat 1800-luvun loppupuolelle asti. Pyynikillä sijainneessa ravintolassa oli asiakaspaikkoja talviaikana 200 ja kesäaikana 350. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lähteet:
Rasila Viljo, Tampereen historia IV. Vuodesta 1944 vuoteen 1990. Tammer-Paino Oy 1992.
Tammerkoski-lehti 1953.
kaupunki 1940-1960 työ 1940-1960 valta 1940-1960 liikkuminen 1940-1960 kulttuuri 1940-1960 arki lyhyesti arki 1918-1940 Arki 1900-1918 kaupunki 1870-1900