Teksti Hannu Välimäki
Palotoimi 1900-1918
[PALOTOIMI 1900-1918] [PALOTOIMEN
KEHITTYMINEN ] [PALOMIEHEN ELÄMÄÄ]
[PALOKUNNAN TOIMINTA]
Kohti vakinaista palotointa
Tampereelle perustettiin vakinainen palokunta vuonna 1898. Tätä
ennen halki 1800-luvun sammutustyöstä olivat huolehtineet kaupungin
asukkaat. Kun palkattua, vakituista palokuntaa ei ollut, oli palontorjunta
jokaisen kaupunkilaisen kansalaisvelvollisuus. Ensimmäistä palkattua
paloväkeä edustivat palovartijat, joille maksettiin 1820-luvulta
lähtien suorittamastaan palovartioinnista öiseen aikaan. Palomestarin
vakinainen virka perustettiin 1884 ja tehtävää palkattiin hoitamaan
kauppias Ludvig Tallqvist. Tallqvist ryhtyi kehittämään Tampereen
palotointa ja ehdotti vakinaisen palokunnan perustamista kaupunkiin
vuonna 1890. Tallqvistin ehdotus tuli kuitenkin hylätyksi kaupunginvaltuustossa
ja ajatus vakinaisesta palokunnasta nousi esiin seuraavan kerran
1897 uuden palomestarin, arkkitehti Berndt Blomin esittämänä.
Jo ennen kaupungin vakinaisen palokunnan syntyä oli palontorjuntatöitä kaupungissa harjoittanut vuonna 1873 perustettu Tampereen vapaaehtoinen palokunta, VPK. Säännöllisen harjoittelun ja innokkaiden vapaaehtoisten siivittämänä VPK:n toiminta oli tehokasta ja sen rooli nousikin keskeiseksi 1800-luvun lopulla palontorjunnassa. Vakinaisen palokunnan perustamisen jälkeen VPK:n merkitys väheni ja se jäi enemmänkin varapalokunnaksi, joka kutsuttiin hätiin erityisen uhkaaviin paloihin palolaitoksen tueksi.
Aiempi esitys vakinaisesta palokunnasta oli vuonna 1890 pitkälti tyssännyt kaupunginvaltuustossa juuri innokkaiden VPK:n kannattajien vastarintaan. Nämä nimittäin katsoivat, että vapaaehtoinen palotoimi oli riittävä turva kaupungille tulta vastaan. Blominkin ehdotus palkatun palokunnan järjestämisestä kohtasi vastustusta, mutta esitys meni kaupungin palotoimiston ja vesijohtokomitean tukemana kaupunginvaltuustossa läpi 30.11.1897, jolloin kaupunkiin päätettiin perustaa vakinainen palokunta. Varsinaisen toimintansa palokunta pääsi aloittamaan 5. päivä heinäkuuta 1898, jolloin palokunnalle hankittu kalusto oli toimintakunnossa, miehistö koossa ja sille varatut tilat Puutarhakatu 6:ssa olivat valmiina käyttöön. Palolaitoksen johtoon palomestarin tointa hoitamaan valittiin arkkitehti Blom, joka oli jo aiemmin toiminut kaupungin palomestarina.
Palokunnan perustaminen helpotti kaupunkilaisten arkea merkittävästi. Yleiset hälytykset, jotka etenkin öiseen aikaan suoritettuina olivat rasittaneet kaupunkilaisia kävivät hyvin harvinaisiksi palokunnan rientäessä nopeasti palopaikalle mihin vuorokauden aikaan tahansa. Tehokkaaksi osoittautunut palokunta saikin kaupunkilaisten taholta kiitosta ja sen toiminta nähtiin nyt myös kaupungin päättäviä elimiä myöten tuiki tarpeellisena.
Vaikka vakinainen palokunta vapautti kaupunkilaiset nyt palontorjunnan päävastuusta, jäi asukkaillekin tehtävää yhteisessä tulentorjuntatehtävässä. Jokaisen talonomistajan tuli varata 350 litran tynnyri aina valmiiksi veden kuljetusta varten palopaikalle. Lisäksi kaupunkiin perustettiin kansalaisvelvollisuusperiaatteella toiminut reservipalokunta, jonka miehistöön määrättiin kaupungin miehiä palvelemaan. Reservipalokunnan tehtävä oli toimia vakinaisen palokunnan varapalokuntana ja antaa tukea suurpaloissa. Reservipalokunnan tarve ja sen merkitys palontoimen kannalta vähenivät kuitenkin nopeasti VPK:n ottaessa varapalokunnan aseman ja sen toiminta palotoimen osana hiipui 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana.
Tampereen vakinainen palokunta ensimmäisen
toimipaikkansa Puutarhakatu kuuden pihassa vuoden 1898 tienoilla.
Palomestari, arkkitehti Berndt Blom istumassa, alipalomestari
K.E.Viitanen seisomassa. Kuvaaja tuntematon, Tampereen museoiden
kuva-arkisto.
Lähteet:
Kirjallisuus:
Juuti Petri, Suomen palotoimen historia. Helsinki, 1993.
Kaarninen Pekka, "Ja sitten lähdettiin". Tampereen kaupungin vakinaisen
palokunnan 100 toiminnan vuotta.
Kivinen Paula, Tampereen jugend. Arkkitehtuuri - taideteollisuus.
Keuruu, 1982.
Arkistolähteet:
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1898-1918.
Tampereen palotoimiston vuosikertomus 1898, 1899, 1900, 1903.
Tammerkoski 1948;6, 1956;5.
|