Pommituksia pakkasyössä

Tamperetta kohtasi tammikuussa 1940 kolme ilmahyökkäystä. Tammikuun 13.päivän hyökkäyksessä henkilövahingot olivat pieniä, koska tamperelaiset olivat edellisvuoden joulun tienoon pommituksissa oppineet varovaisiksi - ja koska suorilta osumilta pommisuojiin vältyttiin. Pommituksia seuranneissa tulipaloissa tuhoutui kuitenkin mm. Kyttälän kaupunginosan eteläpää. Talvisodan talvi oli niin kylmä, että vesi jäätyi palokunnan letkuihin. 15.päivän pommituksissa osuttiin paitsi koskeen, niin myös Finlaysonin ja Frenckellin tehtaan alueille. Myös valtion sairaalaa pommitettiin, Kansan Lehden mielestä tahallisesti, koska sairaala oli näkyvästi merkitty punaisella ristillä. Sairaalan ikkunat menivät rikki, eikä sitä enää voitu sodan aikana käyttää sairaalana. Tammikuun kolmannessa hyökkäyksessä (20.1.) osumia saivat mm. Härmälän, Viinikan, Tammelan ja Kyttälän kaupunginosa. Kyttälän kaupunginosa tuhoutui talvisodassa niin pahoin, että se jouduttiin sodan jälkeen rakentamaan liki uudelleen.

Tamperelaisia tehtaita pommitettiin tarmokkaasti - ja korjattiin takaisin toimintakuntoon tarmokkaasti. Esimerkiksi tuhoutuneelta vaikuttanut Kumiteollisuus Oy korjattiin kahdessa viikossa ja se alkoi jälleen valmistaa sotatarvikkeita armeijalle. Maaliskuun "murhalentäjien" pommituksissa pahoja vaurioita kärsinyt Verkatehdas saatettiin toimintakuntoon lähiviikkoina. Tamperelainen ilmapuolustus oli myös tehokasta: Tammikuun keskimmäisessä hyökkäyksessä pudotettiin alas yksi viholliskone ja viimeisessä hyökkäyksessä peräti kuusi.

Viimeisen kerran talvisodan aikana Tamperetta pommitettiin 3.3. 1940. Viholliskoneita tuli peräti 11 neljänä peräkkäisenä aaltona. Verkatehdas, Haarla, Tampereen pukutehdas ja Sarvis kärsivät suuria vahinkoja. Myös ihmisuhreja tuli enemmän kuin aikaisemmissa pommituksissa.

Talvisodan aikana 4000 tamperalaista menetti kotinsa. Absoluuttisissa luvuissa Tampere kärsi talvisodassa Turun ja Lappeenrannan jälkeen eniten.