Väestölliset muutokset

Asukasluvun kasvu vähäistä

Vuoden aikana Tampereen väestö kasvoi vain 179 hengellä ollen vuoden lopussa yhtensä 44.446 asukasta. Tosin parannus oli hyvä verrattuna edellisen vuoden lukemiin, joilloin väkiluku laski yli 1500 hengellä. Matalaksi jääneeseen väestönkasvuun vaikuttivat myös muutamat epidemian lailla riehuneet taudit. Edellisenä vuonna riehunut niin sanottu Espanjantauti oli vielä hyvin voimissaan keväällä 1919, ja vuoden aikana tapauksia ilmeni lähes 1400. Kulkutaudin omaisesti liikkuivat myös tulirokko, kurkkumätä ja isorokko. Kuitenkin eniten kuolonuhreja vaati tuberkuloosi. Yhteensä tauteihin kuoli 637 tamperelaista, ja pahin kuukausi oli toukokuu 70 kuolemalla.

Säätila Tampereella vuonna 1919

Vuosi 1919 jäi historiankirjoihin sotien välisen ajan kylmimpänä vuonna. Vuotuinen keskilämpötila jäi vain +2,6 C asteeseen. Vuoden poikkeuksellisuus tulee hyvin ilmi jo vertailtaessa sitä vuosiin 1918 ja 1920, jolloin vuotuiset keskilämpötilat olivat lähes +4 C ja yli +5 C astetta. Erityisen kylmiä kuukausia vuoden 1919 Tampereella olivat maaliskuu (yli -7 C) ja marraskuu (yli -5 C), joiden keskilämpötilat jäivät ajanjakson 1918-1940 kylmimmiksi. Näsijärvi suli keväällä varsin normaaliin aikaan 3.5., mutta jäätyi syksyllä jo marraskuun 22. päivänä. Sulana se ehti olla yhteensä 203 päivää.

Vuosi ei ollut pelkästään poikkeuksellisen kylmä, vaan se oli myös poikkeuksellisen kuiva. Vuotuinen sademäärä oli vain hieman yli 400 mm, joten vuosi 1919 oli sotien välisen ajan kuivin. Kesä- ja elokuu olivat ainoat kuukaudet jolloin satoi yli keskiarvon. Kesäkuun sademäärä oli lähes 80 mm ja elokuun jopa melkein 90 mm. Päinvastainen tapaus oli toukokuu, sillä silloin sademäärä jäi vain noin 5 mm. Huolimatta kuivuudesta sadepäiviä oli vuoden aikana kuitenkin noin 200, mutta sademäärät jäivät vähäisiksi.

Itsenäisyyspäivän juhlinta

Marraskuussa käytiin valtuustossa kiihkeää keskustelua itsenäisyyspäivän juhlinnista. Valtuutettu Alhan ehdotuksesta juhlan valmistelut annettiin Valmisteluvaliokunnalle, jonka enemmistö päätyi kuitenkin kielteiselle kannalle juhlinnan suhteen. Asia palasi takaisin valtuustoon kuun puolivälissä, ja laajan keskustelun jälkeen juhmisen puolesta äänestettiin äänin 19-19 puheenjohtajan äänen ratkaistessa asian. Keskusteluissa oltiin vaadittu ehtona juhlalle muun muassa armahdusten hyväksymistä. Näin pitkälle ei tosin tarvinnut mennä, ja valtuusto päätyi esittämään itsenäisyyspäivää täyden palkan vapaapäiväksi. Lisäksi talonomistajille annettiin kehoitus liputuksesta.

Vuosi 1919 lyhyesti:

• Huhtikuun 6. päivänä pidettiin suuret Tampereen vapauttamisen muistojuhlat, joihin osallistui muun muassa marsalkka Mannerheim.
• Kaupungin valtuuston kokouksessa 6.5.1919 valtuutettu Raevuoren ehdotus toimenpiteisiin ryhtymisestä Raitiotiekysymyksessa hyväksyttiin. Valtuusto katsoi, että tämä toisi työtä työttömille ja mahdollistaisi halvat kulkuyhteydet esikaupunkeihin. Rautatiekomitean vastuulle jäi valmistella asiasta tekninen ehdotus.
• Kesäkuussa valtuusto perusti erityisen viisihenkisen valiokunnan pohtimaan kaupungin lainakirjastojen uudistamista. Syyskuussa valiokunnan työ sai uutta pontta, kun tehtailija Emil Aaltonen lahjoitti kaupungille miljoona markkaa uutta keskuskirjastotaloa varten. Lahjoitus otettiin mieluusti vastaan ja tehtailija Aaltonen otettiin mukaan valiokuntaan.
• Kesäkuukausina suurta huomiota herätti niin sanotun karttamerkkien väärennysjutun oikeuskäsittely. Suureen julkisuuteen vaikutti varmasti myös syytettyjen yhteiskunnallinen asema, sillä syytettynä oli sekä käräjäkirjuri että varatuomarikin. Päätekijänä tuomittiin käräjäkirjuri Moilanen 3 vuoden vankeuteen, ja varatuomari Saivio selvisi 200 markan sakoilla. Tosin Saiviolle lankesi vielä 132.000 markan korvaukset valtiolle. Juttu sai vielä uuden käänteen, kun Moilanen pakeni varsin vähällä vaivalla kaupungin vankilasta vain pari päivää tuomion julistamisen jälkeen.
• Seurattu oikeusjuttu oli myös 38 elintarvikelautakunnan jäsentä vastaan käyty väärinkäyttöjuttu, joka lopulta johti 31 ihmisen tuomitsemiseen.
• Kaupungin veroäyri oli vuonna 1919 10,25. Tämä tuotti kaupungille rahaa kokonaista 15.136.926,00 markkaa.