Riku Virtanen
UUSIA URIA ETSIMÄSSÄ
[ONGELMALLISET TYÖOLOT]
[ALUELIITOKSIA]
[VÄESTÖLLISET MUUTOKSET]
Kansalaissodan tuloksena syntyneen asuntopulan helpottamiseksi päätti kaupunki 1919 rakentaa Satakunnankadun ja Porin radan välille hätäasuntoja. Tuloksena oli kuvassa näkyvä Punakylä, joka sai nimensä siitä että taloihin asutettiin lähinnä punavankien leskiä lapsineen. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Vuoden alussa astui toimeen ensimmäinen uusien kunnallislakien mukaisesti pidettyjen vaalien tuloksena syntynyt kaupunginvaltuusto. Uusien vaalien tuloksena Tampereen kaupunginvaltuusto sai runsaasti uutta voimaa valtuustoon. Naiset olivat nyt ensi kerran edustettuina valtuustossa. Tampereen asema työläiskaupunkina heijastui nyt myös valtuuston kokoonpanossa, sillä sinne valittiin nyt myös useita työväenluokan edustajia. Yhteensä 11 valtuutettua voitiin laskea kuuluvan työväestöön kuuluviksi. Sosiaalidemokraateilla oli enemmistö 23 paikalla yhteensä 42 paikasta. Valtuuston puheenjohtajan virkaa hoiti toimitusjohtaja Emil Viljanen. Vuoden 1919 aikana valtuustolle eniten töitä aiheutti Hatanpään kartanon maiden alueliitoskysymys. Alkuvuodesta painittiin myös ankaran työttömyyden kanssa. Lisäksi vuotta leimasi vielä vahvasti edellisvuoden sota ja sen aihauttamat tuhot Tampereella.
Maailmansotakin heijastui vielä Tampereelle elintarvikepulana erityisesti keväällä.
Lähteet:
Aamulehti, 1919.
Jutikkala, Tampereen Historia III, 1979.
Keskitalo-Tanskanen, Leila, Rieväkylästä puutarhakeitaaksi, Järvensivun kaupunginosakirja, 1998.
Maasilta, Mari, Pula-aikaa ja puutaloja, Viinikka-Nekalan kaupunginosakirja, 1996.
Wacklin, Matti, Kapeaa leipää, laveaa elämää, Petsamon kaupunginosakirja, 1998.
|