Ongelmalliset työolot

Työttömyydestä työvoimapulaan

Edellisvuoden ongelmat vaikuttivat vielä selkeästi työllisyystilanteeseen. Sota oli ravistellut Tamperetta ankarasti, ja koko talouselämä oli lamassa. Monia aloja haittasi myös raaka-aineiden puute. Rakennusalaa vaivasi erityisesti alkuvuodesta erityisesti sementin puute. Kaupunki toteutti vuoden kuluessa muun muassa seuraavia hankkeita työllisyystöinä; Hatanpään tienteko, Pirkkalan valtatien tasaus, maanleikkaus Ratinanniemellä, satamatyöt Musta- ja Kortelahden satamissa, lisäksi Viinikkaan ja Tammelaan rakennettiin hätäajan asuntoja. Töitä tarvitseville kaupunkilaisnaisille oli naisten työsali, jossa oli vuoden ensimmäisen puoliskon aikana töissä 250 naista, ja jälkimmäisen puoliskon aikana enää 50. Työllisyystilanne parani muutenkin selvästi vuoden mittaan. Syksyllä kaupungissa oli jo havaittavissa lievää työvoimapulaa muurareista ja kirvesmiehistä. Tilanteeseen vaikutti se, että useat työmiehet olivat ehtineet kesän mittaan etsiä työpaikan jo jostakin lähikunnasta. Kaupungin työvälitystoimiston vuosikertomuksesta käy ilmi, että työnhakijoiden määrä oli kuitenkin koko vuoden aikana suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin 1900-luvulla. Jokaista sataa avointa paikkaa kohti oli keskimäärin 398 hakijaa, eli sadasta työnhakijasta 24 sai töitä.

Kesäkuussa 1919 valmistui Viinikkaan kunnallisia rivitaloja Kaartotielle. Kuva: H. Rantakallio, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Puutyöalan työselkkaus

Toukokuussa 1919 oli Tampereella puutyöalalla työselkkaus, kun työnantajapuoli yritti lisätä työtunteja ilman työntekijöiden suostumusta. Työntekijät olivat 48 tuntisen työviikon kannalla, joka tarkoitti kahdeksaa tuntia työpäivää kohti. Lakko jatkui vielä kesäkuun puolella.