Kuolleisuus nousee huippuunsa

Punaiset pakoon Näsijärven jäätä pitkin

Näsijärvi jäätyi vuonna 1917 hieman ennen joulua. Tammikuu oli kylmä. Keskilämpötila yli 10 astetta pakkasen puolella. Vallankumosta puuhattiin normaalissa pikkupakkasessa: helmikuun keskilämpötila oli -7 ja maaliskuussa -3 astetta. Huhtikuu, jolloin punaiset antautuivat, oli tavallista lämpimämpi ja keskilämpötila ylsi aina neljä astetta plussan puolelle. Näsijärvi oli kuitenkin vielä kuun alussa jäässä ja mahdollisti suuren punakaartilaisjoukon pakenemisen kaupungista. Jäät lähtivätkin tavallista myöhemmin vuonna 1918, vasta kuudes toukokuuta. Kevät ja kesä olivat normaalia kylmempiä. Elokuu oli ajanjakson 1918-1939 kylmin. Toisaalta syksyllä oli lämpimämpää, mutta kosteampaa. Vuoden loppupuolella kaupungissa satoi tavallista enemmän. Sateisen syksyn päätti luminen joulukuu. Näsijärvi jäätyi jouluaattona 1918. Kokonaisuutena vuosi oli melko kylmä ja lämpimimmän kuukauden, eli heinäkuun keskilämpötila oli +18 astetta. Koko vuoden sademäärä suhteessa sadepäiviin oli verrattain alhainen. Vuoden sateisin kuukausi oli syyskuu.

Taudit iskevät

Ensimmäinen maailmansota ja siitä johtuva vaikea elintarvikepula vaikeuttivat köyhäinhoitoa ja samalla vielä käyty kansalaissota aiheuttivat yhdessä köyhäinhoitomenojen jyrkän kasvun. Vuonna 1918 Tampereen köyhäinhoidon avustamien lukumäärä oli 7865 henkilöä. Kaikenkaikkiaan Tampereen keskimääräinen väkiluku oli 44933 henkeä vuoden 1918 aikana. Väkiluku siten väheni edellisestä vuodesta, johon syynä oli kansalaissodan aiheuttama normaalia suurempi kuolleisuus, sekä myös muuttotappio, jota ei tarkastelujakson 1918-39 muina vuosina koettu. Mitä ilmeisemmin kansalaissodasta johtui suuri tautikuolleisuus. Heinäkuussa Tampereelle iski Espanjantaudiksi kutsuttu maailmanlaajuinen influenssaepidemia. Tampereella tautihuippu koettii lokakuussa.Kaikenkaikkiaan katsotaan vuonna 1918 siihen sairastuneen 2086 henkeä ja kuolleita oli 47. Kuolleita oli todellisuudessa enemmän, sillä moni kuoli Espanjantaudin vaikutuksesta johonkin toiseen tautiin. Vuodelle oli erityistä myös poikkeuksellisen suuri määrä yli 40 vuotiaita synnyttäneitä koko synnyttäneiden määrästä.

Punaisten ruumiita hautausmaalla huhtikuussa 1918. Kuva: Kaisu Launis, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Asuntopulaa ja lakkoja

Sodan johdosta tuhoutui monia asuinrakennuksia, joten myös asunto-olot olivat varsin huonot. Asuntopula Tampereella oli siten todellinen. Se pakotti kaupungin suorastaan ryhtymään rakennustoimintaan. Rahatoimikamari oli saanut valtuustolta tehtäväkseen valmistella asuinhuoneiden rakentamista. Asunnnon puutteessa oli 3-4000 tuhatta henkeä. Lopulta päätettiin rakentaa kolme rivitalorakennusta ja sisustaa kansakoulujen puurakennuksia väliaikaisiksi asunnoiksi. Lisäksi päätettiin entisten Karimaan ja Boreliuksen huviloista rakentaa asuinhuoneistoja, sekä suurimpana hankkeena rakentaa 20 asuntopaviljonkia.

Työmarkkinoille vuoden 1918 tynkäeduskunta sääti kahdeksan tunnin työaikalakiin lisäyksen, joka mahdollisti valtioneuvoston antamaan poikkeuksia lain määräyksistä. Metallitehtaat yleisesti anoivat ja myös saivat niitä, mutta käytännössä lopettivat poikkeuslupien hakemisen kesäkuun alussa 1920 ilmeisesti metallimiesten painostuksesta. Työnhakijoiden määrä työnvälitystoimistoissa Tampereella kasvoi vuonna 1918 selvästi verrattuna pariin edelliseen vuoteen. Tosin 1915 määrä oli jopa hieman suurempi kuin 1918. Työttömuuteen vaikutti vuoden 1917 lopussa päättyneet suuret sotavarustustyöt, joista työväki vapautui ja jouduttiin kunnissa sijoittamaan hätäaputöihin. Eniten työnhakijoita miesten ammateissa oli rakennustyöläisissä, metalli- ja jalkinetyöntekijöissä sekä erikoisammateissa. Alkuvuodesta sodan alkuvaiheessa punaisten jo vallattua Etelä-Suomi, oli Tampereen tehtaissa vajaat pari viikkoa n. 10000 työntekijää lakossa. Senkin jälkeen osassa tehtaita lakko jatkui. Sensijaan Attilan kenkätehtaan tuotanto seisoi punaisten toimesta koko sodan ajan. Samoin punaisten toimesta olivat suljettuina ainakin Valion meijeri, Kattohuopatehdas, Salmisen nahkatehdas, Galvanoimisyhtiö, Grundströmin kassakaappitehdas, pari pientä paperinjalostustehdasta sekä kirjapainot, poikkeuksena Olanin ja Tampereen työväen kirjapainot.