Petsamon väestö

Kasvu Tampereen väkirikkaimmaksi kaupunginosaksi

Perustamisestaan lähtien Petsamoon rakennettiin vilkkaasti uusia asuintaloja. Läpi lähes koko 1920-luvun jatkuneen rakentamisen vuoksi Petsamon asukasluku kasvoikin tasaisesti aina vuoteen 1929 asti, jolloin asukkaita oli jo lähes 3 400. 1920-30-lukujen vaihteesta eteenpäin väestönkasvu pysähtyi; ajoittain asukasluku jopa laski, kun Petsamon asemakaavaa ei laajennettu, vaikka alueen tonteilla oli kova kysyntä. Vuonna 1930 Petsamo oli kuitenkin jo Tampereen kolmanneksi suurin kaupunginosa.

Kun Petsamon haluttua asuma-aluetta lopulta laajennettiin itään 1936-38, ponkaisi asukasluku uudelleen kasvuun: se nousi 3 000:sta lähes 5 000:een vuosina 1937-40. 1930-luvun lopulla Petsamo olikin kasvanut väkirikkaimmaksi Tampereen kaupunginosaksi; jos läntinen alueliitos jätetään huomiotta, majoitettiin Petsamoon yli kolmannes Tampereen kokonaiskasvusta vuosina 1920-39.

Sukupuoli- ja ikäjakauma

Vuonna 1930 Petsamon väestö oli Tampereelle tyypilliseen tapaan naisvaltaista: miehiä oli vain 41 % asukkaista, saman verran kuin kaupungissa keskimäärin. Myös kaupunginosan väestön ikäjakauma vastasi melko tarkasti koko kaupungin tilannetta. Petsamon väestö oli tosin hieman kaupungin keskimääräistä tasoa nuorempaa, sillä nuoreen kaupunginosaan oli luonnollisesti muuttanut enemmän nuorta väestöä. Työläiskaupunginosalle ominaiseen tapaan Petsamon asukkaat olivat myös käytännössä kaikki suomenkielisiä.

1930-luvun mittaan Petsamon asukkaiden sukupuolijakauma tasoittui, sillä naisia oli vuonna 1939 enää 56 % asukkaista. Sama oli suunta muuallakin kaupungissa. Myös ikärakenne oli muuttunut hieman: Petsamon väestö oli vanhenemaan päin, joskaan mitään merkittävää muutosta ei vuonna 1939 ollut tapahtunut vuoteen 1930 nähden. 0-30-vuotiaiden osuus kaupunginosan väestöstä oli pudonnut 60 %:sta 55 %:iin, ja vanhemman väestön, etenkin 31-45-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden, osuus oli vastaavasti kasvanut.

Työväestö hallitsevana sosiaaliryhmänä

Petsamon väestö oli vuonna 1930 vahvasti työläisvaltaista. Koivisto-Niemisen laskelmien mukaan 84 % alueen asukkaista kuului työväestöön. Suurin työväestön ammattiryhmä oli teollisuustyöväki. Tehtaiden työntekijöitä sekä käsi- ja ammattityöläisiä oli 57 % kaikista Petsamon talouksien päämiehistä. Tähän ryhmään kuuluivat myös muun muassa erilaiset asentajat sekä varasto-, ulko- ja puhtaanapitotyöntekijät. Teollisuustyöväen suurta osuutta selittää useiden tehtaiden läheisyys ja se, että tehtaat olivat rakentaneet juuri Petsamon alueelle paljon työläisasuntoloita, joiden asukkaista yli 90 % oli teollisuustyöläisiä. Kaupunginosan toinen suurempi työläisryhmä olivat rakennus- ja sekatyömiehet, joita oli yhteensä 12 % kotitalouksien päämiehistä.

Petsamossa asui vuonna 1930 varsin vähän ylä- ja keskiluokkaan luokiteltuja ihmisiä. Ylintä väestökerrosta, jota Petsamossa edustivat lähinnä kauppiaat, liikemiehet, talonomistajat ja opettajat, oli vain 2 % kaikista asukkaista. Keskiluokkaistakin väestöä oli vähän, alle 7 % asukkaista: he olivat useimmiten työnjohtajia, konttoristeja tai varastonhoitajia. Ammatissa toimivien kotitalouksien päämiesten osuudet olivat sekä yläluokan että keskiluokan osalta vieläkin pienempiä; näiden ryhmien perhekoko oli siis hieman suurempi kuin työväestön. Ammatissa toimineiden lisäksi on vielä mainittava muun väestön, lähinnä vanhusten tai leskien, määrä: heitä oli asukkaista noin 7 %.

Vuonna 1939 työväestö oli edelleen Petsamon alueen valtaryhmä, vaikka heidän osuutensa olikin vuosikymmenen mittaan hieman pudonnut. Työläisiä oli kaupunginosan asukkaista 81 %. Ammatissa toimivista työläisistä ehdoton pääosa oli edelleen teollisuustyöläisiä sekä käsi- ja ammattityöläisiä, joita oli yhteensä 53 % kaupunginosan talouksien päämiehistä. Heidän osuutensa oli siis hieman pudonnut. Ammattityöläisten ryhmään luokitelluista olivat vuosikymmenen aikana yleistyneet erilaisten asentajien ja autonkuljettajien ammatit. Toisen suuren työläisryhmän, rakennus- ja sekatyöläisten, osuus (11 %) oli vuonna 1939 pysynyt suunnilleen samana kuin vuonna 1930.

Talonomistajista, rakennusmestareista, opettajista, liikkeenharjoittajista ja kauppiaista koostuneen Petsamon väestön ylimmän kerrostuman osuus kaikista asukkaista oli vajaassa vuosikymmenessä selvästi kasvanut. Heitä oli vuonna 1939 kaikkiaan 5 % asukkaista. Myös keskimmäisen luokan osuus kaupunginosan väestöstä oli noussut selvästi, lähes kymmeneen prosenttiin. Vuoteen 1930 nähden uuden keskiluokan ammattiryhmän muodostivat eri liikkeiden edustajat.

Petsamo säilyi 1930-luvullakin voimakkaasti työläisvaltaisena, vaikka työväestön osuus hieman putosikin vuosikymmenen mittaan. Muita kaupunginosia, joissa yli 80 % asukkaista oli työläisiä, olivat vuosikymmenen lopulla vain Amurin IV kaupunginosa, Tammelan XIV ja XV kaupunginosa sekä eräät esikaupungit. Koko kaupungissa oli vuonna 1939 työläisiä 69 %, keskiluokkaa 13 % ja yläluokkaa 12 %.