Kaksi uutta kaupunginosaa - Rantaperkiö ja Härmälä

Kaupunki osti vuonna 1913 Hatanpään kartanon alueen. Samassa kaupassa kaupungille tuli myös Härmälän perintötila. Kohta maakauppojen jälkeen alettiin alueelle rakentaa taloja toisensa viereen hyvin omatoimisesti. Syntyi Rantaperkiön tai Ruhjunperän, kuten asukkaat itse kotiaan kutsuivat, kaupunginosa. Uusi kaupunginosa kasvoi nopeasti. Jo vuonna 1930 kirjavassa talojen, torppien, mäkitupien ja huviloiden sekamelskassa asui lähes tuhat ihmistä. Toinen kaupunginosa vanhalle Hatanpään peltoviljelyalueelle ja Härmälän kartanon maille perustettiin vuonna 1925. Härmälän asuttamiseen vaikutti kaupunkia koetellut kova asunto- ja tonttipula. Tehdaskaupunki houkutteli muuttajia ja uusien tehtaiden työntekijöille tarvittiin asuntoja. Samaan aikaan muissa esikaupungeissa ei enää ollut tontteja saatavilla.

Lamakauden hiljaiselon jälkeen Härmälän kasvu jatkui ja tonttien kysyntä lisääntyi. Näin tapahtui erityisesti sen jälkeen kun alueelle vuonna 1936 rakennettiin Valtion Lentokonetehdas. Härmälään turvauduttiin toisenkin asuntopulan koittaessa. Talvisodan tuhojen jäljiltä asunnottomiksi jääneet sekä Karjalan siirtoväki tarvitsivat kipeästi asuntoja. Keväällä 1941 nousivat ns. suurperheisten talot Härmälään Toivon- ja Tuomaankadun varteen.