Epilän elämää

1900-luvun ensimmäisinä vuosina Epilän asukasluku oli runsaat 500. 1910-luku merkitsi Epilän alueella nopeaa väkiluvun kasvua uusien tehtaiden myötä. Kansalaissodan aikana maaliskuun vimeisinä päivinä käytiin Epilässä rajuja taisteluja. Useat tehdasrakennukset vaurioituivat taistelun melskeessä ja tulipaloissa. Vuonna 1930 Epilän väkiluku oli noin 900.

Epilään perustettiin kauppoja, ja monia muita palveluja. Tohloppijärven rannassa toimi vuosina 1928-79 yleinen sauna, jonka vuonna 1931 osti Sixtus Syrjänen vuokraten saunanpidon eri henkilöille.

Epilän alueen lapset käivät Harjun koulua. Harjun koulurakennus oli valmistunut vuonna 1862. Paikalla oli toiminut ensin Ahlmanin koulu, ja varsinainen kansakoulu aloitti rakennuksessa 3.2.1873. Vuosina 1921 ja 1925 Harjun koulua laajennettiin rakentamalla lisätiloja.

Ennen kansalaissotaa Epilässä oli toiminut Voimistelu- ja Urheiluseura Epilän Koe. Se kuitenkin lopetti toimintansa sodan jälkeen. Epilässä toimi sotien välisenä aikana useita urheiluseuroja, jotka vetivät paikkakunnan poikia urheilutoimintaan. 1930-luvun alussa syntyi Epilän Mailapojat, Risuharjun ritarit. Epilän poika oli mukana myös NMKY:n toiminnassa ja sen piiristä syntyi Epilän NMKY:n urheilijat. Vuonna 1934 perustettiin urheiluseura Epilän Esa.