Teksti Mervi Kaarninen
Radan vetovoima
[TILASTA TEOLLISUUSKESKUKSEKSI] [RADAN VETOVOIMA] [KAKSINAPAINEN TEHDASYHTEISÖ] [EPILÄN ELÄMÄÄ]
Pispalaan, Hyhkyyn ja Epilään alkoi 1890-luvulla muodostua uutta asutusta. Asutus eteni Rajaportilta Epilään asti. Tämä johtui vuonna 1895 valmistuneesta Porin radasta. Epilään asti rata oli tehty vuonna 1893. Tärkeä merkitys oli myös maantiellä, joka Tampereelta suuntautui länteen haarautuen Epilässä kohti Nokiaa ja toinen tie kohti pohjoista Ylöjärvelle. Paikkakunnan maanomistajat huomasivat nopeasti omistamansa maan arvoon, ja harjunrinteet ja järven rannat laitettiin tuottamaan.
1800-luvun alussa tamperelainen raatimies Henrik Grönlund oli hankkinut omistukseensa Kaarilan ja Raholan kartanot, jotka menivät hänen tyttärensä kautta Thunebergin sukuun. Epilän alue kuten suuri osa läntisistä kylistä kuului tällöin liikemies Otto Thunebergille (1865-1941), joka ryhtyi määrätietoisesti kehittämään alueen teollisuutta. Epilän tila joutui Thunebergille vuonna 1908.
Liikenneyhteyksien eli radan ja Epilän pysäkin avulla oli mahdollista houkutella väkeä alueelle kuten seuraava 19.8.1895 Aamulehdessä ollut Thunebergin ilmoitus ilmoitus osoittaa: "Maata vuokrataan herroille huvilapaikoiksi Pyhäjärven rannoilta ja Epilän pysäkin luota ja työmiehille asuntotonteiksi Tahmelasta, Pispalasta ja Epilän pysäkin luota. Lähemmin Pirkkalan Kaarilasta".
Lähteet:
Eläköön Epilä. Epilä-Seura ry:n julkaisuja 2. Tampere 1991.
Jutikkala, Eino. Tampereen historia III. Tampere 1979.
Saarenheimo, Juhani. Vanhan Pirkkalan historia.
Sallinen Ensio. Maata vuokrataan herroille Epilän pysäkin luota. Tammerkoski 1979:11-12.
Suursara, Kaarlo. Tampereen läntisten liitosalueiden asutushistoriaa Tammerkoski 1942:3.
|
