Tammelan Osmonmäki - XIV kaupunginosa

Virallisesti XIV kaupunginosaksi nimitettyä, myös Osmonmäeksi kutsuttua Tammelan pohjoisosaa alettiin rakentaa 1890-luvulla Kyttälän saneerauksen seurauksena. Se sijaitsi rautatien itäpuolella etelärajanaan Ainonkatu, jonka taakse jäi XV kaupunginosa. Kaupunginosan pohjoispuolelle rakentui 1910-luvun jälkipuoliskolla Lapin esikaupunki, jonne kuljettiin pitkin Lapintietä. Kastinsillan kautta rautatien yli kulkenut Lapintie oli myös kulkureitti Osmonmäeltä kaupungin keskustaan. Idässä XIV kaupunginosan raja kulki pitkin Salhojankatua, joskin myös Salhojankadun ja Kalevan puistotien välinen alue on ajoittain nähty osaksi Tammelaa. Kaupunginosan itäpuolelle rakentui 1920-luvun alussa Petsamon kaupunginosa.

Tammelan puistokadun pohjoispää vuonna 1930. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Osmonmäen kaupunginosan halkaisi keskeltä Tammelanpuistokatu; muita keskeisiä katuja olivat sen poikkikadut Ainonkatu, Osmonkatu, Pohjolankatu, Välimaankatu ja Tunturikatu. Varsinaiselle Osmonmäelle, joka sijaitsi Ainonkadun ja Osmonkadun välisellä alueella, oli 1911 valmistunut Osmonpuisto, josta muotoutui Pohjois-Tammelan suosittu vapaa-ajanviettopaikka.

Vapaa-ajanviettopaikaksi muotoutuneeseen Osmonpuistoon pystytettiin vuonna 1929
esiintymislava. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tammela oli tunnettu suutareistaan, ja myös sen pohjoisosassa oli useita jalkinetehtaita ja suutarinverstaita: Pohjolankatu 19:ssä toimi Kave Oy:n kenkätehdas vuodesta 1936 alkaen. Myös Moisionkadun alkupäässä oli kenkätehdas ja suutarinverstas. Oli kaupunginosassa toki muutakin teollisuutta, kuten Kone ja Terä Oy:n tehdas Tammelan puistokadun varrella, vuonna 1920 toimintansa aloittanut Vaatetus Oy Pohjolankadulla sekä Tampereen Puunjalostustehdas Oy Moisionkadulla. Kuten koko Tammelalle, myös XIV kaupunginosalle oli kenkätehtaiden runsauden ohella ominaista erilaisten puotien, kuten sekatavara- ja lihakauppojen sekä leipomoiden, runsas määrä.

Tammelassa oli useita puutaloryhmiä, jotka muodostivat keskenään umpinaisen korttelin, jonka keskellä oli vehreä keskuspiha. XIV kaupunginosassa tällaisen umpikorttelin muodostivat muun muassa kaltevaan maastoon Ainonkadun, Salhojankadun, Mäkipäänkadun ja Osmonkadun rajaamille kahdelle tontille rakennetut puu- ja tiilirakenteiset talot. Näissä vuonna 1907 rakennetuissa taloissa oli jugendin ja uusrenessanssin tyylipiirteitä. Toisen niistä, Ainonkatu 11:ssä sijainneen talon, jossa oli 23 asuntoa, omisti alkujaan Frans Widell, tehtailija Emil Aaltosen veli.

Tammelan pohjoisosan rakennuskanta kärsi tuhoja niin vuoden 1918 taisteluissa kuin talvisodan lentopommituksissakin. Tampereen valtauksen yhteydessä vuoden 1918 sisällissodassa Tammela oli kiivaiden taistelujen näyttämönä ja kärsi pahimpia vahinkoja koko kaupungissa, joskaan pohjoisosissa vauriot eivät olleet yhtä pahoja kuin Etelä-Tammelassa. Talvisodan ensimmäiset pommitukset Tampereella 21. joulukuuta 1939 kohdistuivat myös Osmonmäen kaupunginosaan: 30 pudotettua pommia aiheuttivat  neljä kuolonuhria ja vahinkoja useille  rakennuksille. Pahimmat tuhot kärsi Ainonkatu 5.