Ratinan väestö

Ilmakuva Ratinasta Ratinan niemen itäpuolelta noin vuodelta 1932. Etualalla rautatie ja keskellä kuvaa asuinkerrostaloja joista suurin Hatanpään valtatie 12-14 kiinteistö. Keskellä oikealla Ortodoksinen kirkko ja sen takana Kyttälää. Kuva: Veljekset Karhumäki, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Asukasmäärältään Ratina oli varsin pieni kaupunginosa. Sen asukasluku kasvoi maailmansotien välisenä aikana prosentista noin kahteen prosenttiin koko Tampereen väkiluvusta. Pienimmillään Ratinan asukasluku oli vuosina 1927-28 alle 400 asukasta nousten vuonna 1936 yli tuhannen asukkaan. Asutus oli Ratinassa keskittynyt Hatanpään valtatien ja rautatien väliselle alueelle. Ratinan asukasluku tuplaantui vuosina 1928-30 kun osoitteeseen Hatanpään valtatie 12-14 nousi valmistuessaan Tampereen korkein ja suurin asuinkerrostalo. Valmistuneessa kerrostalossa oli 264 asuinhuonetta ja kerroksia oli kuusi, osassa rakennusta jopa seitsemän.

Väestöltään Ratina oli varsin työläisvaltainen. Vuonna 1939 asukkaista noin kaksi kolmannesta laskettiin kuuluvan työväkeen. Jäljelle jäävän kolmanneksen enemmistö koostui keskiluokasta, mutta jonkinverran Ratinassa asui myös parhaiten toimeentulevaan väestön osaan kuuluvia. Asukkaista enemmistö oli naisia, mutta miesten osuus oli kuitenkin vuoden 1940 henkikirjatietojen mukaan noin 45%, mikä oli enemmän kuin useimmissa Tampereen keskusta-alueen kaupunginosissa.

Muita kuin suomea äidinkielenään puhuvia oli Ratinan väestössä enemmän kuin Tampereella keskimäärin. Ruotsinkielisiä oli noin 4% ja muita kuin suomea ja ruotsia puhuvia noin 1,5% kun vastaavat luvut koko Tamperereella oli n. 2,8% ja 0,6%. Ratinan kokoisessa väestöltään varsin pienessä kaupunginosassa tämä merkitsi kuitenkin varsin pientä ihmisryhmää.