Teksti, kuviot Jouni Keskinen
Kaupunginosa III - Väestö
[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]
Nalkalan asukasluku oli keskusta-alueelle tyypilliseen tapaan loivassa laskussa koko 1920-luvun ja 1930-luvun alun. Asumisväljyyden lisääntyminen ja perhekoon hidas pieneneminen laskivat vähitellen asukastiheyttä keskusta-alueella. Lisäksi muuttoliike Tampereelle suuntautui paljolti uusiin työläiskaupunginosiin, joiden väestö kasvoi selvästi. 1930-luvun jälkipuoliskon nousukausi käänsi kuitenkin Nalkalankin asukasluvun lievään nousuun. Ilmeisesti suurelta osin keskusta-alueen runsaan asuntorakentamisen ja kaupunginosaan valmistuneiden uusien asuinkerrostalojen (Hjorthin talo 1937, Tempontalo 1938 ja Turvantalo 1938) myötä Nalkalan asukasluku nousi vuosina 1937-38 ja 1939-40 selvästi. Välissä ollut sotavuosi laski tilapäisesti kaupunginosan väestömäärää 1939.
Nalkalan väestön sosiaalinen jakauma muistutti varsin paljon II kaupunginosaa ja Kyttälää. Työväestön osuus oli Nalkalassa Tampereen kaupunginosien toiseksi pienin Pyynikinrinteen jälkeen. Työväestön pieni osuus saattaa tuntua yllättävältä kun muistetaan, että Nalkalan alueella olivat Takon ja Liljeroosin tehtaat. Molemmat tehtaat olivat kuitenkin pieniä työllistäjiä. Esimerkiksi vuonna 1930 selvästi vähemmän tunnettu Yhtyneet pukutehtaat Nalkalan torin reunassa työllisti 165 henkilöä eli saman verran kuin Takon paperitehdas ja puuhiomo yhteensä. Varsin suuri osa Nalkalan työväestöstä oli kuitenkin teollisuustyöntekijöitä. Rakennus- ja sekatyömiehiä ja käsityöläisiä Nalkalassa oli vähän. Myöskään samanlaista vauraimman väestönosan vähenemistä ja työväen vähittäistä lisääntymistä kuin keskikaupungin II kaupunginosassa, ei Nalkalassa näytä 1920-30-luvulla tapahtuneen. Vielä vuonna 1939 työväestön osuus kaupunginosan asukkaista jäi selvästi alle puoleen ollen alle 45%.
Virkamiehiä Nalkalassa asui 1919 asuntolaskennan mukaan yli 16% mikä oli saman verran kuin Kyttälässä ja enemmän kuin II kaupunginosassa. Myös kauppiaiden ja liikemiesten osuus oli suuri, eli lähes 26%, mikä olikin odotettavaa sillä olihan Nalkalan pohjoisosa Tampereen vilkkainta liikekeskustaa. Vain II kaupunginosassa kauppiaiden ja liikemiesten osuus asukkaista oli vielä Nalkalaakin selvästi suurempi. Erilaisten apulaisten osuus oli Nalkalassa myös II kaupunginosan tasolla eli vuonna 1919 vajaa 15%.
Ihmisiä sateisella Laukontorilla syyskuun lopulla 1936. Aamulehti sopii hyvin kääreeksi ostosten suojaksi. Kuva: Aamulehti 26.9.1936, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Ruotsinkielisen väestön osuus oli Nalkalassa Tampereen kaupunginosien korkein yhdessä Kaakinmaan kanssa. Kaupunginosan väestöstä puhui ruotsia lähes 7% kun kaikista tamperelaisista ruotsia puhuvia oli alle 3%. Nalkalasta löytyi myös prosentin verran muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuvia. Kaupunginosan sukupuolijakauma oli suhteellisen naisvaltainen, miesten osuuden vaihdellessa vuodesta 1920 vuoteen 1940 39%:n molemmin puolin. Samaan aikaan koko Tampereella miesten osuus oli 2-2,5% korkeampi. Naisten suurta osuutta saattaa selvittää erilaisten kauppa- ja kotiapulaisten suurehko määrä, joista valtaosa oli naisia.
Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Kertomukset Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta, Terveydenhoitolautakunnan toimintakertomukset 1918-1939.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta 1919, Asuntotilastoa.
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1948, s. 28-29.
Lunnas Raija, Tampereen linja-autoliikenne 1920-1939, Liite 1. Tampereen kaupungin väkiluku kaupunginosittain, Pro-gradu Tampereen yliopistossa 1978.
|