Kaupunginosa III - Nalkala

Kolmas kaupunginosa eli Nalkala rajoittuu lännessä Hämeenpuistoon ja pohjoisessa Hämeenkatuun. Idässä ja kaakossa sitä rajoittaa Tammerkoski, Ratinan suvanto ja Ratinan vuolle. Sen naapurikaupunginosia ovat pohjoisessa II kaupunginosa eli Tammerkoski ja lännessä VI kaupunginosa eli Kaakinmaa. Maankäytöltään Nalkala oli varsin moni-ilmeinen kaupunginosa. Hämeenkadun etelälaita ja yhä enemmän myös Hallituskatu olivat keskustan vilkkaita ostoskatuja. Niistä etelään oli kaupunkiasutusta aina Nalkalan pallokentälle asti. Nalkalasta löytyi peräti kolme torialuetta: Keskustorin eteläosa linja-autopysäkkeineen sijaitsi Nalkalan puolella. Ratinan suvannon rannalla sijaitsi tärkeä kauppatori Laukontori, jonka yhteydessä oli myös satama Pyhäjärveltä tulevalle laivaliikenteelle. Laukontorilta etelään Ratinan Vuolteen tuntumassa oli vielä kolmas torialue, Nalkalan tori. Nalkalan itäisin osa taas oli suurelta osin tehdasaluetta. Aivan Laukontorin vieressä Tammerkosken rannalla ja Kehräsaaressa sijaitsivat Takon ja Liljeroosin tehtaat.

Rakennuskannan muutoksen 1920-30-luvulla

Nalkalan kaupunginosan alueelle rakennettiin 1920-30-luvun aikana runsaasti uusia liike- ja asuinrakennuksia. Idästä Tammerkosken rannasta Hämeenpuistoon päin edetessä heti kosken rantaa Hämeensillan pieleen valmistui 1938 Bertel Strömmerin suunnittelema Tempon talo, joka edusti tyyliltään puhdasta funktionalismia. Rakennuksen pohjakerroksessa toimi Tampereen ensimmäinen Tempon tavaratalo. Kosken vartta etelään mennessä oli Takon tehdasalueella 1923 ollut paha tulipalo, jossa suuri osa alueen rakennuksista tuhoutui. Tulipalon jälkeen jälleenrakennusta häiritsi aluksi varojen puute, mutta 1931 yhtiön johto päätti uudistaa tehtaan perusteellisesti. W.G. Palmqvistit suunnitteleman tehdasrakennukset saatiin valmiiksi 1934. Samalla myös tehtaan nimi muuttui Takfilt- och Pappersbruk Ab:stä tutummaksi Takoksi. Myös Liljeroosin tehdasalueella Kehräsaaressa laajennettiin tiloja korottamalla vanhaa tehtaan kulmaosaa 1937 ja rakentamalla kaksikerroksinen uudisrakennus 1939. 1937 valmistui myös alaputouksen voimalaitos keskiputouksen voimalaitoksen pariksi.

Yökuva TAKOn tehtaista elokuussa 1932. Etualalla valmistumassa oleva uusi osa on juuri saanut katolleen TAKO-kyltin. Kuva: Aamulehti 13.8.1932, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Keskustorin eteläreunassa sijainnutta Selinin taloa laajennettiin 1934 Kirkkokadun puolelle kolmikerroksisella Kauno S. Kallion suunnittelemalla lisäosalla. Rakennuksessa toimi aluksi Suomen Maatalous-Osakepankki. Laukontorin reunaan taas valmistui 1926 Veikko Kallion suunnittelema asuinkerrostalo Laukonhovi vanhemman Laukonlinnan jatkoksi.

Tampereen kirjapaino Oy:n omistamalle tontille Hallituskadun ja Kuninkaankadun kulmaan nousi 1926 Birger Federleyn suunnittelema nelikerroksinen asuintalo. Sen Kuninkaankadun puoleisella sivulla oli Aamulehden konttorisiipi, joista talo sai myös nimekseen Aamulehdentalo. Talo oli koristeltu klassisismin tyyliin mm. ikkuna-aukkoja oli korostettu köynnöksillä ja koriaiheilla.

Hämeenkadun eteläreunaan rakennettiin 1920-luvun lopulta lähtien useampiakin uusia kerrostaloja. Osoitteeseen Hämeenkatu 25 valmistui 1938 vakuutusyhtiö Turvan liike- ja asuinkerrostalo vanhan jugend-tyylisen rakennuksen tilalle. Turvan talon suunnitteli vuotta aiemmin samantyylisen Yhdyspankintalon toiselle puolelle Hämeenkatua suunnitellut Jaakko Tähtinen. Turvan konttorin lisäksi rakennukseen tuli kahteen kerrokseen asuntoja, suuri ravintola ja elokuvateatteri, joka nykyisin tunnetaan Hällän nimellä.

Kahta korttelia lännemmäksi osoitteeseen Hämeenkatu 29 oli jo 1928 valmistunut Helsingin Osake-Pankin liike- ja asuinkerrostalo. Tyyliltään lähinnä klassisen kerrostalon suunnitteli Runar Finnilä. Saman korttelin länsireunalle elokuvateatteri Petitin ja Hämeenpuiston väliselle alueelle valmistui ensin vuonna 1934 Bertel Strömmerin piirtämä kaksikerroksinen Hjorthin taloksi kutsuttu liikerakennus. Kahta vuotta myöhemmin Georg Henriksson jatkoi Strömmerin suunnittelemaa rakennusta Hämeenpuiston suuntaisesti suurena seitsenkerroksisena kerrostalona.

Bertel Strömmerin suunnittelema 1934 valmistunut osa Petitin-Hjorthin talosta. Kahta vuotta myöhemmin taloa jatkettiin Hämeenpuiston suuntaisesti seitsenkerroksisena. Kuva: Bertel Strömmer, Tampere seura.

Myös Nalkalantorin varteen nousi 1925 uusi rakennus. Armeijan kesävaate toimituksilla vaurastunut paita- ja esiliinatehtailija K.E. Heikkilä rakennutti 1925 nelikerroksisen teollisuusrakennuksen Nalkalantorin tonteille. Leijona-pukineen talona tunnetun rakennuksen suunnittelun sai tehtäväkseen Heikki Tiitola. Sen Pyhäjärvenkadun puoleisessa julkisivussa oli harkotetun jalustakerroksen päällä kolme punatiilipintaista kerrosta. Nimensä jo maailmansotien välisenä aikana Yhtyneiksi Pukutehtaiksi vaihtanut vaatetehdas toimi rakennuksessa Leijona-Pukine nimisenä aina vuoteen 1983.