Teksti: Niina Ketonen
Finlayson
Finlayson kosken itäpuolelta katsottuna 1880-luvulla. Keskellä Kuusivooninkinen. Kuvaaja: Svante Lagergrén, Vapriikin kuva-arkisto
Finlayson oli kehittynyt 1870-luvulle tultaessa isoksi ja kaupunkia hallitsevaksi kokonaisuudeksi. Suuri osa Tampereen asukkaista työskenteli Finlaysonilla, joka ajan hengen mukaisesti järjesti työläisilleen erilaisia palveluita. Tehdasalueen viereen oli rakennettu oma sairaala, koulu ja kirkko. Tehtaan rakennukset ja sen työläiskorttelit muodostivat huomattavan osan kaupungista. Finlaysonin yleisilmettä hallitsi Kuusivooninkinen, kuusikerroksinen vuonna 1838 valmistunut tehdasrakennus ennen 1900-lukua.
Finlayson rakennutti 1877 uuden suuren kutomon, Plevnan. Sen olivat suunnitelleet kaupunginarkkitehti F.L. Calonius ja Georg Cunliffe. Plevna aloitti puhtaaksimuuratun tiilen aikakauden Tampereella. Finlayson oli ennen rapannut tehtaansa valkoisiksi, mutta Plevnan jälkeen rakennusten julkisivut pysyivät paljaina. Plevnassa tehtiin myös historiaa, sillä siellä syttyi Pohjoismaiden ensimmäinen sähkövalo vuonna 1882. Plevnaa jatkettiin 1899 Satakunnankadun suuntaisella kutomorakennuksella.
 |
Finlaysonin katunäkymä 1910-luvulla, vasemmalla Plevna, oikealla Siperia, Vapriikin kuva-arkisto
|
Finlaysonin moni muu rakennus ajoittuu 1890-luvulle. Silloin rakennettiin uusgoottilainen pääkonttori (1895), Puutarhatehdas eli kehräämö (1891), varastorakennuksia, Puuvillatehtaankatu 5:ssä sijaitseva Palomuuritalo (1890-l.) ja Keskustorille päin avautuva Siperia (1899). Siperia oli alkujaan kehräämö, ja se rakennettiin ajan modernilla tekniikalla. Amerikan pilvenpiirtäjissä käytettiin samaa ns. itsekantavaa tekniikkaa, joka mahdollisti julkisivun runsaan ikkunamäärän. Nykyään talossa toimii muun muassa Aamulehti, ja se on osa uudistettua Siperian liikekeskusta.
Finlaysonin alueen yhteyteen rakennettiin ennen 1900-lukua nykyinen Tallipiha, jonka rakennukset edustavat sveitsiläistyyliä, makasiinirakennuksia, jotka purettiin muutama vuosi sitten, ja Finlaysonin palatsi.
Lähteet:
Mukala Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere-seura ry, Kirjapaino Hermes, Tampere 1999
Niemelä Jari: Tiilestä tehty Tampere - punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, Tampere-seura 110.julkaisu, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2006
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, kirj. Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998
|
