etusivu
info
haku
muistatko?
1918-1940 etusivu
henkilöhakemisto

Väinö Voionmaa (1869-1947)
- sosialidemokraattien omantunnon ääni

Teksti: Kirsi Nurmio

[Sosialidemokraattien omantunnon ääni] [Miksi tamperelaiset äänestivät Voionmaata?] [Kansansivistysmies ja parlamentaristi] [Raittiusfanaattisuutta, rotuoppia ja Suur-Suomi]

Väinö Voionmaa syntyi Jyväskylässä helmikuun 12.päivä 1869 Wallin-nimisenä. Hänen isänsä oli innokas kansanvalistusmies ja äiti oli kiinnostunut sosiaalisista kysymyksistä. Perhetausta selittääkin osaltaan sen miksi sosialismi alkoi kiinnostaa Väinö Voionmaata jo 1900-luvun alussa. Helsingin kaupunginvaltuustoon Voionmaa pyrki ensimmäistä kertaa raittiusliikkeen edustajana. Vuonna 1917 Voionmaasta tuli Tokoin senaatin jäsen. Sosialidemokraattiseen puolueeseen Voionmaa liittyi kansalaissodan jälkeen. Puolue tarvitsi kansalaissodan jälkeen tuoreita nimiä, joita ei yhdistetty kapinatekoihin. Niinpä Väinö Voionmaata pyydettiin ehdolle eduskuntavaaleihin vuonna 1919 ja hän istui kansanedustajana kuolemaansa vuoteen 1947 asti.

Sosialismi oli Voionmaalle ennen kaikkea valtava aineellinen ja henkinen sivistysliike. Voionmaa ei hyväksynyt joidenkin sosialististen teoreetikkojen esittämiä ajatuksia lopullisesta päämäärästä. Hän oli jatkuvan kehityksen sosialisti ja sopi hyvin kansalaissodan jälkeiseen Väinö Tannerin luotaamaan SDP:hen, joka nojasi parlamentarismiin ja käytännön parannusten politiikkaan.

Väinö Voionmaa aloitti yhteiskunnallisen toimintansa raittiusliikkeestä ja raittiuden edistäminen olikin koko hänen elämänsä ajan yksi hänen työnsä kulmakiviä. Tärkeimmän työnsä Voionmaa kuitenkin teki työväen sivistystyön parissa. Hän perusti Työväen Sivistysliiton vuonna 1918 ja toimi sen puheenjohtajana kuolemaansa asti.

Väinö Voionmaa

Väinö Voionmaa, Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kansainvälisyys oli Voionmaalle tärkeää. Hän vaati suomalaisia uskomaan Kansainliittoon vielä järjestön lopun häämöttäessä 1930-luvun lopulla. Voionmaa oli Suomen Kansainliiton valtuuskunnan jäsen tai varajäsen vuosina 1922-28 ja 1935-36. Väinö Voionmaa oli mukana neuvottelemassa rauhaa niin Tartossa 1920 kuin molemmilla kerroilla (1940 ja 1944) Moskovassakin. Voionmaa oli eduskunnan ulkoasiain valiokunnan puheenjohtaja 1931-33 ja 1940-45. Hän oli Tannerin vähemmistöhallituksen ulkoministeri 1926-27 ja Cajanderin 3. hallituksen kauppa -ja teollisuusministeri 1937-39.

Väinö Voionmaa kirjoitti kerran vaimolleen Ilmalle, että todellinen Voionmaa oli kiinnostunut vain Tampereen historiasta. Väinö Voionmaa olikin paitsi poliitikko myös tiedemies. Hän oli kollektivisti ja kiinnostunut ennen kaikkea työväenluokan historiasta. Voionmaan tutkimustyön ansiosta talousmaantieteellinen näkemys vakiintui historiatieteessä. Filosofian tohtori Voionmaa toimi Helsingin yliopiston dosenttina 1903-18, Pohjoismaisen historian ylimääräisenä professorina 1918-36 sekä Yhteiskunnallisen Korkeakoulun (joka myöhemmin siirrettiin Tampereelle ja otti nimen Tampereen yliopisto) kanslerina 1945-47. Tiedemaailmassa Väinö Voionmaasta tuli suomalaisen tiede-elämän salonkisosialisti, joka saavutti arvostusta ja jonka olemassaoloon saatettiin aina viitata, kun tiedemaailmaa syytettiin porvarillisuudesta ja vasemmistolaisten syrjimisestä. Professori Voionmaan tuotanto oli laaja, esimerkkeinä mainittakoot Tampereen kaupungin historia (3 osaa, 1903-10; 4-osainen uusi laitos 1929-35), Sosialidemokratian vuosisata (1906-09), Suomalaisia keskiajan tutkimuksia (1912), Suomi Jäämerellä (1918) ja Hämäläinen eräkausi (1948).


Lähteet:
Halila, Aimo, Väinö Voionmaa. Tammi 1969.
Hurri, Olavi, Väinö Voionmaa. Kansan Voima Oy 1979.
Jutikkala, Eino, Tampereen historia III. Tampereen Keskuspaino 1979.
Kansan Lehti 23.11.1921, 13.12.1921, 15.12.1921, 11.3.1922, 23.3.1922, 12.2.1929, 7.2.1930, 10.2.1930, 23.3.1930.
Kertomus Tampereen kaupungin kunnallishallinnosta vuonna 1931. Tampere 1932.
Menneisyyden tutkijat ja metodien vartijat, toim. Ahtiainen, Pekka ja Jukka Tervonen. Suomen Historiallinen Seura 1996.
Suomen kansanedustajat 1907-1982. Helsinki 1982.
Väinö Voionmaan henkilökohtainen arkisto. Työväen Arkisto.
Voionmaa, Väinö, Valtioelämän perusteet. Edistysseurojen kustannusosakeyhtiö 1918.
Voionmaa, Väinö, Yhteiskunta ja alkoholikysymys. Raittiusjärjestöjen yhteistoimikunta 1944.
Voionmaa, Väinö, Yhteiskunnallinen alkoholikysymys. WSOY 1925.