Teksti Marjo Pihlajaniemi

Työväestön tuvat

Vuonna 1909 työväestöstä 44% asui yhteiskeittiöasunnoissa (yksi huone ja keittiö, joka oli jaettu neljän tai viiden perheen kesken) tai pelkästään yhdessä huoneessa. Erillinen keittiö ja yksi huone oli käytössä 44% perheistä. "Kaksio" oli 12% :lla työväestöstä ja sitä pidettiin hyvänä ja riittävänä asuntona työläisperheelle.

Työväestölle tyypillinen yhteiskeittiöasunto noudatteli usein samaa mallia. Ulko-ovesta astuttiin kapeaa ja pitkään keittiöön, josta pääsi neljään, joskus jopa viiteen asuinhuoneeseen. Jokaisessa asuinhuoneessa (koko oli keskimäärin 30m2) asui perhe ja joskus perheellä oli vielä alivuokralaisia. Väkeä oli yleensä yhdessä asuinhuoneessa niin paljon, että öisin lattialla nukkui ihmisiä vieri vieressä ja käytössä oli koko lattia-ala.

1900-luvun alussa rakennetut uudet asunnot olivat usein varustettu tavallisella keittiöllä, mutta useissa työväestön asunnoissa oli edelleen yhteiskeittiö. Keittiön ollessa kapea (2-3metriä leveä) joutuivat emännät siinä vuorottelemaan niin, että tehtaantyttöjen tullessa tauolleen olivat kotirouvat hoitaneet omat ruoanlaittopuuhansa. Keittiö oli sisustukseltaan hyvin karu ja yhdessä nurkassa oli jokaisen perheen talouskalut, joita olivat yleensä muutama pata, kahvimylly ja muutamia ruuanlaittoon tarvittavia pikkuesineitä. Keittiössä saattoi olla myös muutama tuoli, mutta harvemmin pöytä. Puut jokainen vei mennessään keittiöön kun niitä tarvitsi, sillä niin ahtaassa huoneessa ei ollut tilaa mihinkään ylimääräiseen. Tilaa vei keittämisen lisäksi myös pyykinpesu, joka hoidettiin keittämällä kuumaa vettä kattilassa. Keittiö oli usein likainen, koska sillä ei ollut siivousvuoroja. Keittiö oli myös ensimmäinen huone ulkoa tullessa, joten sen lattialle kerääntyi kaikki lika, mitä jalkojen mukana tuli ulkoa.

Yhteiskeittiö Finlaysonin vanhassa puutalossa. kuva on otettu vuonna 1962, mutta keittiön malli vastaa 1900-luvun alun yhteiskeittiötä, vaikka keittiö on ollut silloin karumpi. kuva: Veikko Kanninen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Asuinhuoneessa huonekaluja ei ollut paljonkaan, varsinkin jos kyseessä oli nuori perhe. Sänky oli tärkein hankinta. Huoneessa oli yleensä muutamia tuoleja, muttei aina pöytää. Vaatteita oli sen verran vähän, että niiden säilyttämiseen ei tarvinnut mitään kaappia. 1900-luvun alussa työväestön asunnoissakin alkoi olla keskiluokan mieltämiä "sivistyksen merkkejä" eli huonekalut olivat yhä useammin ehjiä ja niitä alkoi olla enemmän kuin ennemmin. Ikkunat, jotka olivat ennen olleet aina kiinni, tehtiin avattaviksi joten ilma vaihtui paremmin. Seinät saivat myös seinäpaperit ja ikkunoihin hankittiin verhot. Sängyssä oli vuodevaatteet ja seinillä oli tauluja sekä piirongin päällä ehkä muutama koriste-esine.

Yksinäisillä työläisillä, jotka olivat usein naisia, oli varaa elintason kohottamiseen, koska koko palkka ei mennyt perheen elättämiseen. Tämä kuvaus on 1800-luvun lopulta, mutta kuvaa hyvin myös tilannetta 1900-luvun alussa. "Niinpä jo heti aamulla oli Emmakin lakaissut huoneensa ja pyyhkinyt tomun siellä olevista esineistä. Pöydälle hän oli levittänyt suuren, virkatun ja lankatupsuilla reunustetun peitteen; piirongin päällä oli valkea vaate, ja sen keskellä olevan kuvastimen yläreunalle oli pieni ympyriäinen varjostin heitetty...Valkean lattian peittivät somaraitaiset matot joka kohdalta, ja uunin edestä hymyili porsliininen sylkylaatikko, johon Emma oli ostanut eilen tuoreita havuja. Sivusta aukivedettävä vuode, jonka eteen oli asetettu pari tuolia, oli korkealle ladottu makuuvaatteita...Seiniä peittivät kukalliset tapeetit, kattoa valkea paperi." Yksin elävällä oli varaa myös panostaa estetiikkaan, kuten edellä mainitulla Emmalla: "Peräseinällä oli keskikohdalla ristiinnaulitun kuva, jonka toisella puolella oli silloisen hallitsijamme ja toisella puolella hänen puolisonsa kuva, molemmat loistavissa väripainoksissa."
(Aaku: Työväen elämästä Tampereella. Tutkimuksia ja kuvauksia VIII. Satapaino Ky, Tampere 1984.)

Hyvin varustettu työläiskoti, ehkä yksinasuvan työläisnaiset asunto. kuva on otettu 1910- 1920 -lukujen aikana. Tampereen museoiden kuva-arkisto.