Teksti Marjo Pihlajaniemi
Tamperelaisten asuminen 1900-luvun alussa
[Työväestön tuvat]
[Herrasväen salongit]
Tamperelainen erikoisuus 1900-luvun
alussa oli suuri työväestön määrä.
Työläisistä suurin osa oli tehdastyöläisiä,
vaikka yhä useampi toimi palvelualoilla ja alempina toimihenkilöinä.
Väestönrakenne näkyi myös asumisessa. Työväestö
asettui asumaan kaupungin reunamille, kuten Amuriin ja Tammelaan.
Kaikki Tampereella työskennelleet eivät muuttaneet kaupungin
sisäpuolelle, vaan esimerkiksi Pohjois-Pirkkalaan kuuluvaan Pispalaan
ja Hatanpään kartanon omistamaan Järvensivuun. Työväestö
pyrki asettumaan omalle tontille ja rakentamaan itse asuntonsa,
mutta kaupungin kasvaessa suurin osa tyytyi kuitenkin vuokratonttiin
tai -asuntoon. Asunto saattoi olla vuokrattu yksityiseltä,
mutta useimmiten kaupungilta tai tehtaalta. Tehtaiden omistamat
asunnot olivat suosittuja, koska ne olivat edullisia ja usein myös
paremmassa kunnossa kuin muualta vuokratut. Vuonna 1908 tehtaan
omistamassa asunnossa asui 2700 ihmistä, mikä oli 10%
teollisuustyöväestöstä. Tehdas halusi puolestaan
olla ajan ihanteen mukaisesti työntekijöille "isä",
joka huolehti työntekijöistään kokonaisvaltaisesti.
Talvinen Juhannuskylä 1900-luvun alussa. Tampereen museoiden kuva-arkisto
Asunto-olot muuttuivat paremmiksi, vaikka asumistiheys oli noussut
huippuunsa vuosisadan vaihteessa. Syy oli työväestön
tilanteen tiedostaminen. Työväestön huonot asunto-olot
herättivät keskustelua ja erityisesti oltiin huolissaan
sen vaikutuksesta yleiseen hygieniaan. Keskustelun pohjalta asiaa
tutkittiin ja päätettiin ryhtyä korjaamaan tilannetta.
1910-luvulla useat asunnot saivat ensimmäistä kertaa viemärin,
vesijohdon ja jopa sähköt. Lisäksi kaupunki järjesti
jätehuollon ja kivetti kadut. Myös rakentamista valvottiin
entistä tarkemmin. Työväestön tamperelaisasunnoille
tyypillisten yhteiskeittiöiden rakentaminen lopetettiin ja
tilalle tulivat perheasunnot sekä yksineläville hellahuoneet
(yksiö, missä keittiö on huoneessa). Yhteiskeittiöstä
luopuminen lisäsi asukaskohtaista elintilaa, koska keittiötä
ei tarvinnut enää jakaa useamman perheen kesken, vaan
jokaisella oli omansa.
Lähteet:
Suomen virallinen tilasto VI väestötilastoa. Rakennus-
ja asuntolasku Tampereella 1900
Suomen virallinen tilasto VI väestötilastoa. Asuntolasku
Tampereella 1910
Haapala, Pertti: Tehtaan valossa.
Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella
1820-1920.Vammalan kirjapaino Oy, Vammala 1986.
Hirsijärvi, Kyllikki: Ylhäistä elämää
Tampereella. Tutkimuksia ja kuvauksia IV. Hämeen kirjapaino
Oy , Tampere 1950.
Aaku (nimimerkki, oikea nimi ei ole tiedossa): Työväen
elämästä Tampereella. Tutkimuksia ja kuvauksia VIII.
Satapaino Ky, Tampere 1984.
Kanerva, Unto : Pumpulilaisia ja pruukilaisia. Tampereen työväen
kirjapaino, Tampere 1946.
Snellman G.R :Tutkimus vähäosaisten asunto-oloista vuonna
1910. Tampereen sanomain osakeyhtiön kirjapaino, Tampere 1909.
|