OPM 1999 Trondheim

KeparDI Trondheim World Tour 1999

Torstai 30.9.1999

Foreplay

Kello 17 koitti se kauan odotettu ja KeparDIn fundamentalistipiireissä jopa pelätty hetki. KeparDI Trondheim World Tour 1999 edessä ja Rosapaitakin jaossa. Fukseillekin alkoi heti hahmottua matkan tarkoitus, josta olivat saaneet vain summittaisia arvioita. Ilmeisesti joku nautti keikyää ja joku jopa limonadia. Matkan koittamisesta ilmeisesti muutaman yksikön verran liikuttunut porukka saapui Suomen persereiän satamaan ja "kyllähän määkin vuonna kaheksankääntkuus Espoon Tapiolassa"-manttelit herättivät ansaittua huomiota.

"Wo ist meine kugelskreibe?"

Laivassa perinteisesti keissi tai pari kainaloon ja känniderivaatan optimointi käyntiin. Laskuvirheitäkin sattui ja derivaatta pääsi karkaamaan virtuaaliavaruuden madonreiän kautta jopa Tiede2000-miehen singulariteettipisteiden tavoittamattomiin. Vessojen muovimattosisustus ei tainnut miellyttää Topoa, ja niin alkoi tarkka ja ammattimainen kaakelointi. Ilmeisen hilpeä joukkiomme valtasi laivan huvittelumestat ja trubaduurikin sai oman osansa kritiikistä. "I was the same after my first beer, don’t take the second one" Jos ei mies osaa soittaa paranoidia irlantilaisittain saksofonilla niin vittuilu on turhaa. Äläkä koskaan auo päätäsi miehelle jolla on mikrofoni. Aamun koittaessa havaitsimme lähes aukottomia todisteita scorauksista ja Rosapaitaraati joutui kokoontumaan.

 

Perjantai 1.10.1999

"The Juhana Hietala Memoriam Jersey"

Niinhän siinä kävi että Rosapaita vaihtoi omistajaa. Fuksijaosto näytti vanhoille ja väsyneille närhen tai omat munansa ja kaappasi paidan haltuunsa. Kulmapaloja pojat, kulmapaloja! Aamukaljat huiviin ja aallonharjalla ratsastaen kohti kalanhajua. "Miksa" uskoi metanolin katalyyttiseen vaikutukseen etanolin imeytymisessä ja nautti IVB:tään kolmisen tuntia. Tie Östersundiin on pitkä ja mutkainen. Heiluvassa bussissa aallonharjalla pysyminen alkoi tuottaa ongelmia ja univelkakin alkoi mennä ulosottoon. Keimolla ja Red Bullillahan siitä selviää.

"Kännissähän minä olin!"

KeparDIn imagokonsultti eli Hanna jakoi suojalasit ja streetkredibiliteetti nousi välittömästi pilviin. Östersundissa bussista nousi kolmisenkymmentä Matti Hagmanin näköistä miestä ja mitään en oo ottanu. Ruotsalainen pizza maistuu paskalle mutta onhan siinä kepardissakin vitamiineja. Hyppy bussiin ja jutituuletukset tullin jälkeen. Kunniakierrokset Trondheimissa ja lopulta onnellisesti Nardo skoleen. Kuinka mahtuu 30 ihmistä 25 neliön luokkahuoneeseen nukkumaan? Eihän se nukkuminen, mutta kun viinat ei mahtunut sisään. Sporttialibimme poistui lenkille ja "juodaan ensin nää ja sit ruvetaan ryypäämään". "Ota Sami votkaa, no otanhan minä!" Lupasivat pienellä varauksella lähtöajat ennen ensimmäistä lähtöä. O-Disco kuulemma Moholtissa ja siinehän oli päästävä. Vaikka siitä missä aita on korkein. Matkanjohtaja lepäsi hetken.

D.I.S.C.O

Naurettava 100m:n ja kahden kepardin nousu Moholtin campusalueelle ja presidentti-Tuomakselle kylään. 20 KeparDIn ahtaminen 10 neliön keittiöön oli turhaa ja siirtyminen Nabla-kjellerniin juuri oikeaan aikaan. Parhaat paikat meille ja pahennuksen herättäminen käyntiin. Joku kuulemma oikein osti paarista kaljaa. NSM-sjef oli kusta housuun kun kuuli tuliaisista. "Ai eikös sun nimi ollutkaan Nikolai Sinebrychoff?" Miksalle 30 metrin ostoskärryajelun KeparDIn ennätys. Alastulossa vielä hiomisen varaa. Porukka valui takaisin koululle tälle reissulle poikkeuksellisesti jo hyvissä ajoin ennen aamua.

Lauantai 2.10.1999

"Perseessä peukalo, toinen kerta tänään jo…"

Aamulla tölkki kolajuomaa aamiaiseksi, edustuskuteet niskaan ja bussilla kohti kisakeskusta eli Bymarkaa. Olivat pirulaiset vetäneet loppusuoran freestylehyppyrin alastulorinnettä ylös. Tyypillistä norjalaista huumoria jolle ideavaiheessa on naurettu sormi perseessä ainakin kaksi viikkoa. Seuraavaksi tutustuminen kenttähuussin protovaiheessa olleisiin pahvi-istuimiin. "Tämä jos tästä romahtaa kasaan niin paskaaks tässä sitten…" Aamuloivareiden jälkeen olikin jo aika aloittaa matkan pakollinen sporttiosuus. Hurjimmat lähtivät eliittisarjan 12-kilsaiselle, mutta suurin osa kuitenkin kuntosarjan vitoselle. Kuntoahan meillä tunnetusti on ja kun ponnistus on kohdallaan niin urheilu on kivaa. Maasto oli mahtava, ainakin se mitä imagolasien läpi pystyi näkemään. Tunturikoivut raapi sääret verille ja hommalle olisi muutenkin ollut vaikeaa saada sydäntautiliiton hyväksyntää. Kansanterveydelle toverit, kansanterveydelle!

 

"Savu seuraa lampaannussijaa"

Jos ei tulta tuulessa niin ei pillua pimeässä, sano. KeparDIlauma kokoontui turva-auton ilmestyessä radalle ja yksi jos toinenkin XL-1 löysi juojansa. Ensikertalaisetkin aistivat sfääreihin ulottuvan tiimihengen, seuraten lumoutuneina alan kovien ammattilaisten suorituksia. Huomasimme ilolla suomen olevan melkoinen maailmankieli. "Minulla on hyvä moottorisaha", "Juodaan nämä ja nussitaan sitten", "Hirven vittu", sekä muutamia muita kielemme kukkasia oli löytänyt tiensä Norjaan asti. Sika-Stian poltti perinteiseen tyyliin turhan innokkaiden kartat ja tunnelma tiivistyi. Parin tunnin jälkeen kilpailuvietti voitti ja KeparDIlauma vaihtoi vaihteen MK:lle. Suomen kielen demonstraatiot jatkuivat nykytaiteen performassilla "juosten kustu". Tiukka loppukiritaistelu ja tulosten jännittäminen alkoi.

Studenterhytta

Kun havaitsimme että tulosten selviäminen kestää kauan ja pään selviäminen vastaavasti oli kovassa käynnissä, siirryimme paikallisen opiskelijakartanon saunatiloihin pesemään paskat (kyllä!) pois. Norjalaisessa saunassa oli ihmettelemistä kun tavaraa oli enemmän kuin keskimäärin hervantalaisessa opiskelijasolussa. Oli mm. riippumatto, lautapelejä enemmän kuin sopo-illassa konsanaan ja jopa "penetrator"-tyyppinen ovenkahva. Löylynheitto oli taidetta kun kiukaalla oli ainoastaan yksi kiveksen kokoinen kivi. Tappioita ei ole raportoitu, joten voidaan olettaa sen olleen siellä jo ennen tuloamme. Hyppy linjuriautoon ja pikapikaa Bunnprisin kautta majoituskoululle. TeekSu esitti mallisuorituksen teemasta "silloin ennen oli kaikki paremmin kun viinakin pysyi mahassa". "Kauniita näkyjä, paljon pilviä ja pieniä vihreitä silmiä."

"On mulla letku letkeä"

Banketti alkoi norjalaisella tehokkuudella reilun tunnin myöhässä eikä hupimiehelle annettu edes ruoan kanssa viiniä. Sika-Stian tuli rehentelemään väärälle miehelle juoneensa jonkun viinit. Mies katosi kuin pieru Saharaan itsensä kannalta viime tipassa. On muuten kivaa kuulla puheita joista ei ymmärrä mitään. Bumtsibum katosi tsekkaamaan Rosapaitakarjaa pöydän alle ja Fuksi-Matti sai juhlallisesti tietääksemme kovalla työllä antaitsemansa jerseyn. Presidentti piti puheen. Hetikohta palohälytys ja KeparDIlippu on pelastettava. Bumtsibumin viinat jäi ja ihmisen hätä oli suuri. Paikalle pari poliisiautoa ja saman verran paloautoja. Sinetöimme sisääntulon KeparDIlipulla ja sillipäät köyhtyivät 4000 kruunulla. Tämän kuultuamme otimme sille pienet ja jatkoimme humppaamista. Pils maistui ja tytöt olivat sitä luokkaa että veri pakkautui muuallekin kuin poskipäihin. Banketin päätyttyä suuntavaisto alkoi pettää useimmilla. Topo ja Rosapaita lähtivät ilman seuralaisia ylimääräiselle humppakierrokselle tangentin suuntaan, löytäen itsensä paikalliselta TKL:n bussivarikolta muutaman mutkaisen kilometrin jälkeen. Hämmästys oli suuri kun ei sammaltava suomi iskostunut norjalaisen bussikuskin päähän. Vahingosta viisastuneena pojat eivät enää luottaneet elämäätyhmempiin bussikuskeihin vaan ottivat taksin lennosta. Kun osaa Trondheimissa yhden osoitteen eikä sekään ole se mihin on menossa, niin taksilla ajeluun tulee ihan uusia ulottuvuuksia. Taas bankettipaikalla. Varmistus paikan tyhjyydestä, ja sitten kirkontornien ja satulanryöstön kautta pojat selvisivät majoitukseen, kovien yhä jatkaessa…

Nachspiel i Moholt

Kaatosateessa taksiin ja Moholtiin jatkoille. Asikainen tosin treenasi vapaata pudotusta laskuvarjoklubin jatkopippaloissa. Moholtissa kaikkien aikojen sikabileet. 10 neliön keittiössä voi soittaa ilmakitaraa, pelata jalkapalloa, juoda viinaa ja vielä painia samaan aikaan. Ja 30 hengen voimin vielä. Ja vielä laulaa "Champions League"-biisiä. Sateessa koululle ja suihkuhuonebileet pystyyn. Paikalle pölähti Lennart miesystävänsä kanssa. "Voisitko poimia saippuani, Lennart?"

Sunnuntai 3.10.1999

Vihellystesti

Jo etukäteen vaikeimmaksi aamuksi rankattu huomen valkeni ja jyvät erottuivat akanoista. Molemmat joukkueet saatiin kasaan pienellä värväyksellä. Värväystarve johtui lähinnä siitä että aloittaja-Asikainen oli unohtanut avata varjonsa vapaan pudotuksen jälkeen. Kuusi rohkeaa miestä lähtivät sydämet tykyttäen pelipaikalle. Siman pehmenneet sipsit menivät Bumtsibumin pohjattomaan vatsaan, ja huuhteluaineeksi haikailtiin IVB:tä. Perinteisesti öljymaan pojat sijoittivat K-viitoituksen 20% mäkeen ja monet joutuivat iskemään nelivetoa päälle. Menestystä Suomi-pojalle ei suotu, sillä suurimmat pelihalut olivat banketin lattialla ja Trondheimin kaduilla. Lieneekö puheenjohtajan Jägermaister tehnyt tehtävänsä kun kannustusjoukolla riitti huutoa. "Hyvä perse" tuli spontaanisti naistenkin huulilta.

"Elän humpalla…"

Kisan jälkeen humppa kaikui pitkin Nardo skolen käytäviä ja naiset, nuo viekkaat bailukoneet pistivät ripaskaksi. Suurin osa viestikutsunnat välttäneistä kuitenkin aamupaskaksi. Kamojen pakkaus meni prosessorin tahmatessa shakin peluuksi ja overnattings-sjef kadotti tennispallon sieraimeensa. Koulun järjestyssäännön toiseksi viimeinen pykälä "ikke ta karate" mielessämme otimme pakolliset yhteiskuvat ja hyppäsimme loivarien kera maantien ässään. "Hei kenen toi spice-kamera on?"

Night of the lizards

Pysähtyminen Storlieniin syömään harvinaisen edullista buffetlounasta. Ja teurastajan näköinen MC-hangaround tekee maittavaa ruokaa. "En muista milloin viimeksi olen leikannut muusia…" Matka Tukholmaan voisi olla rattoisampikin mutta kuski jaksaa… ja jaksaa… ja jaksaa. Kymmenen tunnin unien jälkeen on kiva kattoa kateellisten naamoja. Eihän kaikki lattialle mahdu nukkumaan. Survival of the fittest, sano. Eli vittumaiset pärjää aina. Kysykää vaikka Sammylta.

 

Maanantai 4.10.1999

Luikuribingo

Iloiseksi yllätykseksi meitä paiskattiin hyteillä myös kotimatkalla. Päiväunet plakkariin ja eiku syömään. "Onks sulla iso vai pieni?", kysyi viehättävä ruoan jakelija. Luikuribingoa oli odoteltu koko reissu ja joku siellä kävikin. Neiti X teki ennätyksen, täysbingo ennenkuin ruudukko on täynnä. "Sopimus Suomen johtavaan mallitoimistoon"-risteilyisäntä alkoi vittuilla vaikkei paljon olisi varaa. Keppanaa koneeseen ja uuteen nousuun. Hyttibileet käynnistyivät täysin odottamatta ja tunnelma nousi lämpötilan mukana.

"Musta vähäsen tuntuu että tää matkue onkin retkue…"

Illansuussa rantauduimme hilpeinä Suomen kainalohien satamaan, jätimme TeekSun kyydistä ja aloimme nauttia sivistyneesti eurooppalaisittain. Sikaosasto kertasi vanhoja Peteliuksia. "Kiitos Kari the Pine, jutustasi jota en kuullut, (nyökkäys) mutta, (nyökkäys) joka todennäköisesti oli (nyökkäys) pelkkää paskaa (moshausta). Kuski yritti osua peuralaumaan mutta epäonnistumisen jälkeen sikaosasto antoi aplodit peuralauman onnistuneelle moottoritien ylitykselle. Tampereelle saavuimme 23 aikaan, teekkarisaunalla jatkot, joohan. Ja kuten kuvaan sopii, Tuska Irmelin grillillä kaikki päättyi. Ensi vuonna taas Tukholman kautta, eikös juu!