Lumi-Toukola 1998
KeparDI Lumitoukolassa 1998
Lumitoukola -98, part one
Aurinko paistaa ja lämmittää muutakin kuin sydäntä. Taidanpa ottaa aikalisän Marienhoffilta ja heittää sisäpiirin herjaa viime kertaisesta Kepardin maailman valloituksesta. Väliaika tietoina mainittakoon että Mustosen ahavoitunut ylähuuli on päässyt eroon Halvari "hahhahaha" syndroomasta ja loukkaantunut pikkurilli alkaa saada jälleen nahkansa luotua. Osoittaa kyllä hieman napsun elkeitä että saa hiihtämällä pikkurillin rakoille! Kaikki on tosin mahdollista kun uskoo… Ja kaikki mukaan kertosäkeeseen!
Köyttäkää itsenne rumputuoliin ja lähtekää mukaan suureen seikkailuun. Oli synkkä myrskyinen yö… Kukko kiekui käheasti Tuulanhovin A-rapussa. Eero mennä hipsutteli pikku jaloillaan kohden jääkaappia. Perhana eihän taalla ole muuta kuin ruokaa. Missä olut? Ai niin, Piiahan kaski säilyttää jääkaapissa välillä ruokaa. Kraanavesiaamiaisen nautittuaan mies suuntasi ratsunsa kohden kaikille pikkujoulusuunnistuksessa mukana olleille tuttua Näyttelijänkatua. Ei muuta kuin presidentti puolisoineen kyytiin ja iskettämään korkeaa tietä. Ja ei muuta kuin kunniakierrosten kautta kisapaikalle. Komia oli kivikirkko. Ja liikenneympyrään voidaan lisätä kyltti: "Kepardit, vain yksi kierros." Sauna kunniapaikalle loppusuoran varteen ja huomiota hankkimaan. Kuka huusi ämyriin ja kuka hiihti puusuksilla sarvet päässä Keparditakin helmat hulmuten? Tätä ei tiedä Jarskikaan. Mutta hetken riehuminen double score dungeonissa tuotti tulosta. Jo heti lähdön jälkeen kaikkien huulilla oli kysymys. Mika ihmeen Kepardi? Mitä pirua? (kysyy nimimerkki epätietoinen).
Ja hyvinhän sitä ensimmäiseltä osuudelta tultiin. Ensimmäisen osuuden hiihtäjä Fransua Miteraand Kepardi oli kärsinyt pidemmasta hajonnasta ja Fisherin tallipareista. Mutta pienet kyyneleet kirposivat miehen silmiin saunan savuttaessa niin vietävästi.
Toiselle osuudelle oli Kepardilla heittää Toni Kepardi, mies "kukatietääsennumeronjamikseitämälynxitoimi". Buuwlarea saavutettiin ja nöyryytettiin täysin vaihtopaikalla. Esimerkillista toimintaa nuorelta mieheltä.
Kolmannella osuudella tahkosi hidassyttyinen soutamattomien selkien sankari, tuo kirkkoveneiden kuningas Frank Kepardi. Hienosti mies suomalaisella sisulla ja HK:n sinisen tuomalla kestävyydella rusikoi eron marginaaliseksi. Buuwlaren koukkupolvet olivat enää puolentoista minuutin päässä. ja Awerel Köykäsen banaanin syönnistä päätellen henkinen voitto oli jo jaettu Kepardille. Huomio huomio, Susanna tarvitsisi hyvät kyydit välillä Lammi- Vaasa.
Ja saiko Susanna kyytinsä, ja söikö Köykänen kenties toisenkin banaanin ja kuka otti lopulta vastuun. Vastaus siihen ja moniin muihin kysymyksiin joskus tulevaisuudessa, kenties.
JA enää Festian käytävät eivät kumisseet tyhjyyttään. Turvallisuustekniikan esitelmä nosti ilosein hymyn ihmisten kasvoille, saattoipa jonkun jopa kuulla hyräilevän Pelle Miljoonaa:" ei mun tarvi enää diskossa persettä keikuttaa."
Part One and a Half
Ja neljäs osuus ja vuorossa Katshujoshi Kepardi. Valokuvaaminen loppuu nyt, ja filmit tänne. Eli vaihtopaikalla alettiin elää kuumia hetkiä. Järjestäjät alkoivat huolestua jatkuvasta valokuvauksesta, kenties Kepardeilla saattaisi olla arkaluonteista kuvamateriaalia Suunnistajan- kaupan ylivallasta; olihan makkarakoju siirtynyt (yhdeksässä viime viikolla kadonneessa minuutissa) omituisesti ei-niin-aurinkoiseen-paikkaan…. Ei ihme että kukaan ei tiennyt keneen voi luottaa. Kisa-makkaraan ainakin – jälleen kerran. Valitettavasti vain Buuwlare karkasi hieman johtuen Katshujoshin huonosta tuuliraosta seka ylipitkän hypyn kaatumisesta mutta tärkeintä ei ole otsikko vaan se että nimi on kirjoitettu oikein. Ja nimi ainakin näkyi talla osuudella.
Seuraavalla osuudella näkyikin joku muu kuin nimi…..(?) Törkeän sukupuolisen hairinnan kohteeksi joutunut Ole-Einar Kepardi ei voinut kuin koittaa väistellä tuhansien halukkaiden fanien käsiä, jokainen olisi halunnut saada palan hänen nahkaansa tapetoidakseen silla Jamo-kansion tyydyttämättömät sivut. Onneksi mies pystyi maastoutumaan asullaan suomalaiseen villieläimistöön yhtä hyvin kuin Keniassa talven harjoitellut santtumäkinen solarium mainokseen ja nipistely vaihtopuomilla ei päässyt onneksi uusiutumaan. Kuudennen osuuden armoton paikkomies James "Tohvelinne olkaa hyvä " Kepardi ei aivan yltänyt nuoruuden lentoon. JA totuus löytyy tuolta ulkoa (sanningen är där ute). Pohjilla lienee osuutta asiaan niin Karhuissa kuin Karhuissa….
Viimeisen osuuden johtotähtenä kiiri Reijo "Reiska" Kepardi. Uniformu oli eri kuin Esson myyjällä, joittenkin mielestä ehkä tyylikkäämpikin…. Suuntanaan Pohjantahti mies mätkytti,ja tuntui löytäneen lajin eläkepäiviksi. Mutta täytyy myöntää että sarvet pukevat Lapin miestä. Saaneeko Hirvi-Pussila seuraajan??
Aurinko paistoi ja palkintojenjakokin siirrettiin arvoiseensa paikkaan suoraan saunan viereen. Mutta kotiin oli lähdettävä. Sauna saatiin auton perään ja väki takaisin Tampereelle. Ja kaikille jotka huolehtivat kuinka Susannalle kävi, ei hätää. Susanna sai hyvät kyydit Vaasaan asti.
Että tämmöstä meillä. Hyvä reissu, lisää samanlaista. Tahtoo rio-colaaa!!