Maxim-konekivääri
Englantilais-yhdysvaltalainen Hiram S. Maxim kehitti vuonna 1885 ensimmäisen
konekiväärinsä. Tämä hyvin laajaan käyttöön
levinnyt Maxim-konekivääri oli vyösyöttöinen ja
siitä tuli perustyyppi kaikille myöhemmin suunnitelluille lyhytrekyyliperiaatteella
toimiville konekivääreille. Maxim paranteli konekivääriään
seuraavalla vuosikymmenellä ampumaan savuttomalla ruudilla ladattuja
patruunoita. Vuonna 1897 hän myi oman yhtiönsä englantilaiselle
Vickersin asetehtaalle, josta tuli ensimmäinen merkittävä
Maxim-konekiväärin valmistaja. Asetta alettiin valmistaa hieman
muunneltuna myös Saksassa ja Venäjällä.
I
maailmansotaan mennessä se oli käytössä jo kaikissa
eurooppalaisissa suurvalta-armeijoissa. I maailmansodassa oli käytössä
monia eri versioita Maxim-konekivääristä. Venäjän
armeijalla oli käytössä mm. Maxim-Sokolov m 1910 ja Maxim
m 09. Aseen kaliiperi oli 7,62 ja paino 23,5 kg. Lisäksi aseessa oli
jalusta, joka mallista riippuen painoi aina 23,5 kg:sta ylöspäin.
Jalusta saattoi olla jalasmallinen tai pyörälavetti. Tulinopeus
oli n. 600 l/min ja sillä pystyttiin ampumaan vain sarjatulta. Piipussa
oli vesijäähdytys ja joissakin malleissa jouduttiin lisäämään
vettä säiliöön aina n. 2000 laukauksen jälkeen.
Ensimmäisen kerran Maxim-konekivääriä
käytettiin
menestyksellä 1890-luvun puolivälissä englantilaisten siirtomaasodassa
Transvaalissa. Pieni, n. 50-miehinen englantilaisjoukkio tuhosi neljällä
Maxim-konekiväärillä puolen tunnin aikana n. 3000 alkuasukassoturia.
Maxim-konekivääri lienee suurin syyllinen siihen, että I
maailmansota sai puudutussodan luonteen. Maximin myötä puolustuksellisten
aseiden tulivoima nousi hyökkäysaseiden tulivoimaa suuremmaksi.
Maxim-konekiväärillä lieneekin surmattu enemmän ihmisiä
kuin millään muulla asetyypillä maailmassa. Suomeen Maxim-konekivääreitä kulkeutui sekä Saksan että Venäjän armeijoilta.
Kirjallisuutta
Hyytinen, Timo: Arma Fennica 2. Sotilasaseet, Gummerus Oy 1987
Montgomery of Alamein, Sodankäynti kautta aikojen, WSOY 1973
Kirjallisuusluettelo
Tekijät: Teemu Heino <
th52406@uta.fi> ja
Tomi Lähdeniemi <tl58726@uta.fi>
Etusivulle