Sosialidemokraattisjohtoista kunnallispolitiikkaa

Lapualaisvuosi 1931

Vuonna 1931 kokoontunut kaupunginvaltuusto oli poliittiseltaan kokoonpanoltaan aikaisempaa kapeampi. Edellisessä valtuustossa olivat "kommunistitkin" vielä edustettuina, mutta heidät oli ensin yksi toisensa jälkeen peloteltu jättämään valtuusto. Emmanuel Lamminen oli kyyditty ja Kalle Renforsin kyyditysyritys oli keskeytynyt naapureiden tullessa paikalle. Eduskunnan säätämien kommunistilakien myötä kommunistien osallistuminen vaaleihin oli estetty. Valtuuston kertomuksen mukaan (1931) "puolueiden voimasuhteissa oli tapahtunut se muutos, että kommunistiselle ryhmälle kuuluneet jäsenpaikat olivat siirtyneet sosiaalidemokraattisen ryhmän haltuun porvarillisten ryhmäin pysyessä ennallaan. Mitään suunnanmuutosta kunnallisten asioiden hoidossa uusi kokoonpano ei aiheuttanut, vaan kävi se (kunnallisten asioiden hoitaminen) pääasiassa jo noudatettujen periaatteiden mukaisesti." Vuoden 1931 puolellakin esitettiin tampereen teatterissa Jalmari Finnen itsensä ohjaamaa näytelmää Isänmaan tähden, jonka johtoajatuksena Eino Jutikkalan mukaan oli yksilön oikeuden väistyminen yhteisön edun tieltä.

Pyynikille raivattiin kylpylä

Hätäaputöiden myötä kaupunkikuva hiljalleen kohentui. Vuonna 1931 raivattiin Pyynikille kylpylänranta. Pukusuojat olivat aluksi pieniä, minkä vuoksi vaatteiden vaihtaminen ja niiden säilyttäminen ulkona sallittiin toistaiseksi. Pyynikin rantakylpylän järjestysohjeissa määrättiin, että kylpylän alueella oli vältettävä kaikkea, mikä oli hyvien tapojen vastaista tai saattoi häiritä rauhaa ja järjestystä. Kaupunki palkkasi kesäksi uimataitoisia vartijoita ja lasten osastolle "kaksi tehtävään pystyvää naishenkilöä, jotka ohjaisivat lapsia uinnissa ja leikeissä koettaen kasvattaa parempaan päin heidän käytöstään ja puhetapaansa".

Uimareita uimahuoneella. 1930 -luvulla Tampereella toimi Pyhäjärven rannassa Palomäen uimalaitos. Sen lisäksi avattiin uimarannat Rauhaniemeen (1928) ja Pyynikille (1931). Kuva on ilmeisesti Palomäen uimalaitoksesta. Kuva:Aamulehti, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kieltolaki kumottiin

Väinö Voionmaan mukaan "jokseenkin äkillisesti toimeenpannussa kieltolakiäänestyksessä" (29.-30.12.1931) äänesti 14 488 tamperelaista (51,2%). 35 % oli edelleen kieltolain jatkamisen kannalla, vain prosentti äänestäjistä olisi sallinut mietojen alkoholijuomain valmistamisen ja kauppaamisen. 63,4 % oli kieltolain kumoamisen kannalla. Miehistä vain 26,9 % oli kieltolain jatkamisen kannalla, kun 72 % kannatti sen purkamista. Naisista 42,8 % oli kieltolain jatkamisen ja 56 % sen purkamisen kannalla.

Niin sanotun Funkis -kahvilan tunnelmaa lokakuussa viimeisenä kieltolakivuonna. Raittiuslautakunta raportoi v. 1931 tapahtuneista järjestyshäiröistä eräissätamperelaisissa ravintoloissa. Yllä olevassa kuvassa ei näy kovinkaan railakasta menoa. Kuva: Aamulehti, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vuosi 1931 lyhyesti:

• Tampereen kaupunginhallitus päätti kehottaa tammikuun 7. päivänä rakennustoimiston arkkitehtiosastoa tekemään Tammerkoskeen suojalaitteen koskessa talvehtiville vesilinnuille.
• Tammikuun puolessavälissä huomattiin, että sähkölaitoksen varastokonttorissa oli tapahtunut väärinkäytöksiä.
• Kajaanin sissipataljoona ja jääkäritykistörykmentti hiihtomarssilla Hämeenlinnasta Tampereelle helmikuussa 1931. Kaupungin toimesta järjestettiin joukko-osastoille teatterinäytös Tampereen Työväen Teatterissa sekä kahvitarjoilu Tampereen Työväenyhdistyksen kahvilassa. Kahvitarjoilun yhteydessä kaupunginjohtaja Kaarle Nordlund (sos.dem.) lausui vieraat tervetulleiksi kaupunkiin.
• Väinö Aaltosen Tammerkosken sillalle veistämä Suomen neito oli lainassa Zurichin taidemuseossa järjestetyssä "Kansainvälisessä Plastillisessa Näyttelyssä" heinä-syyskuussa 1931.
• Viron eduskunta vieraili (100 henkeä) Tampereella 11.9.1931, jolloin vieraille tarjotiin päivällinen Tampereen Työväentalon konserttisalissa. Kaikki kaupungin talot liputtivat vierailun kunniaksi.