TYÖTTÖMYYDEN JA SUUNNITELMIEN VUOSI

Kaupunki torjui työttömyyttä järjestämällä vesijohto- ja viemäröintitöitä. Kuva Takahuhdin ojatyömaalta talvella 1958. Kuva: Kosonen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lamakausi näkyi Tampereella työttömyyden lisääntymisenä ja talousvaikeuksina. Erityisen suurissa vaikeuksissa olivat tekstiili- ja vaatetus- ja kenkäteollisuus, joista suuri osa kaupunkilaisia sai toimeentulonsa. Tekstiiliteollisuus oli kriisissä kaupan vapautuessa ja kotimaan kulutuksen vähentyessä. Tehtaat pyrkivät vähentämään irtisanomisia lyhentämällä työviikkoa. Kaupungissa aloitti joitakin pienyrityksiä, mutta ne eivät korvanneet vanhojen suurten menetyksiä. Samantapainen oli tilanne kenkäteollisuudessa. Useita irtisanottiin ja 100 henkeä oli lomautettuna. Kaupungin huoltoavun saajien määrä kasvoi 27 %.

Metalliteollisuus kärsi suhdanteista. Kun Valtionrautatiet aikoi tilata tarvitsemansa veturit ulkomailta, kaupunki käynnisti painostuskampanjan tilausten saamiseksi Lokomolle. Lopulta kaikki veturit tilattiin kotimaasta, ja osa niistä tehtiin Tampereella.

Kaupunginhallitus tähdensi tarkan markan periaatetta, mutta joutui ylittämään talousarvion järjestäessään työttömyystöitä. Kevään kausityöttömyys alkoi normaalia aikaisemmin. Tammikuussa työttömyystöitä teki noin 1 300 henkeä ja 40 oli kokonaan vailla työtä. Kaupungissa korjattiin katuja, vesijohtoja ja viemäreitä. Suurin katukorjaus oli Hatanpään valtatiellä. Jako miesten ja naisten töihin oli selkeä. Naisten työtuvalla suoritettiin vaatehuoltoon ja talouteen liittyviä tehtäviä. Siellä kävi vuoden alussa 50 naista. Työtuvan toimintaa alettiin tehostaa huhtikuussa. Silloin työttömyyskortistossa oli 79 naista, joille ei ollut osoittaa työtä. Työttömille naisille järjstettiin myös laitosapulais- ja talouskurssit, joille osallistui 46 naista.

Tammikuussa tamperelaiset muodostivat pääosan Pirkanmaan talousalueen 10 000:sta työttömästä. Kaupunki torjui työttömyyttä myös hankintatyömailla. Ylöjärvellä hakattiin 80-kuutioisia tukkeja.

Suunnitelmia ja toteutuksia

Helmikuussa valmistui Tampereen yleiskaavaluonnos, joka mahdollisti teollisuuden huomattavan kasvun. Kunnallistekniikkaa rakennettiin Vehmaisissa ja Ristinarkulla. Kuusimetsä väistyi, kun Kissanmaalle syntyi puistojen värittämä asuinalue. Kalevaan valmistui Sammonkartanon asuntoalue Tampellan henkilökunnalle.

Keskussairaalan rakentaminen alkoi vuoden alussa. Se oli maan suurin rakennusurakka, jossa teräsbetonia ja tiiltä tarvittiin miljoonia kiloja. Elokuussa alkoi mosaiikkilaattojen kiinnitys ulkoseiniin. Kuva Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Sampolan työväenopisto- ja kansalaiskoulurakennuksen suunnittelukilpailu ratkesi. Parhaaksi katsottiin arkkitehtien Virta ja Penttilä suunnittelema "Labor". Apulaiskaupunginjohtaja Lauri Santamäki totesi, että tontin solmukohtaluonne oli otettu hyvin huomioon. Sisäiset ja ulkoiset tekijät yhdistyivät luontevasti. Lopputuloksena oli juuri sellaiset tilat, jotka soveltuivat luentomaiseen opiskeluun.

Nalkalan rantaan tehtiin suuri kokoomaviemäri, josta vanhankaupungin vedet menivät Ratinanvuolteeseen. Viinikanojan suulle suunniteltiin puhdistuslaitosta, jonne vedet johdettaisiin vuolteen alitse. Pyhäjärven vesi oli vielä uimakelpoista, mutta saastui nopeasti. Kauppiin oli rakenteilla suuri vesisäiliö.

Laivaliikenne alkoi 17 toukokuuta ja päättyi 3 joulukuuta. Sekä Näsi-, että Pyhäjärvellä liikennöi useita laivoja päivittäin. Henkilöliikennettä verotti lama ja kylmä kevät. Puutavarakuljetukset pysyivät ennallaan, ja Naistenlahden satamassa kuormattiin ja purettiin melkein kolmetuhatta rautatievaunua. Moottori- ja purjevenepaikkojen määrä lisääntyi.

Tampereen talousalueen tieyhteyksiä parannettiin rakentamalla Tampere-Turku valtatietä. Sinne valmistui Nokian virran ylittävä 100 m pituinen silta. Porin radalla vaihdettiin kiskoja, mutta valtion määrärahojen puutteessa työ keskeytyi.

Eri puolilla kaupunkia sijaitsevat 8 yksityistä lastentarhaa siirtyivät kaupungin haltuun helmikuussa. Niihin tuli 300 hakemusta. Rakenteilla tai suunnitteilla oli lastenseimiä Irjalaan, Kissanmaalle, Härmälään ja Tahmelaan. Kaupungin avustuksella tuli Tampereelle oma parantola ja avopoliklinikka polioinvalideille. Se saatiin korjaamalla ja laajentamalla Aleksanterinkatu 19 toimintapistettä.

Uutta ja vanhaa

Tampereen puhelinosuuskunta korvasi käsivälitteisiä keskuksia automaatiolla. Heinäkuun alussa alkoi tilaajavalintainen puhelinliikenne välillä Tampere-Hämeenlinna-Lahti. Helsinki liitettiin myöhemmin tähän automaattiverkkoon. Rautateiden ratavartijoille tuli selektiivipuhelimia.Pispalaan valmistui uuden paloaseman hälytyskeskus. Kaupungin palokellojen tilalle asetettiin palopuhelimet.

Radiolupien määrä kasvoi. Tampereella oli myös muutamia televisiovastaanottimia. Tampereen Televisiokerho r. y. rakensi maan kolmatta lähetysasemaa. Se sai tukea sekä kaupungilta että yrityksiltä.Tampereen TES-televisio alkoi säännölliset lähetykset 2. maaliskuuta 1958. Varsinaiseksi lähetysajaksi valittiin sunnuntai-ilta klo 19-20. Suomen työn viikolla huhtikuussa ohjelmaa oli joka ilta. Se oli vähälukuiselle tekijäjoukolle raskas viikko, mutta mainostuloja kertyi huomattavasti. Suomen Trikoo lahjoitti punaisen esiripun. Syksyksi toimintaa kehitettiin, ja varsinaiset televisioaseman vihkiäiset olivat 23. lokakuuta 1958.