Teksti Leena Palonen
Lenin-museo avataan, Oopperayhdistys perustetaan
[SATEINEN SYYSKUU]
[AVIOLIITTOJA JA RAKENNUSTUOTANTOA ENNÄTYSMÄÄRÄ]
[LENIN-MUSEO AVATAAN]
Lenin-museo avaa ovensa tammikuussa
Vuosi 1946 oli Tampereella täynnä monenlaista tapahtumaa. Tammikuun 20. päivänä avattiin Tampereella
työväenyhdistyksen talossa [Lenin-museo].
Museohanke oli lähtenyt alulle jo edellisenä keväänä, kun Suomi-Neuvostoliitto-Seuran
Tampereen osasto teki aloitteen museon perustamisesta.
Museon perustaminen Tampereelle liittyi siihen, että Tampereen työväentalossa pidettiin joulukuussa 1905
Venäjän sosialidemokraattisen työväenpuolueen konferenssi. Konferenssissa oli läsnä puolueen edustajia eri
puolilta Venäjää. Tässä konferenssissa Lenin ja Stalin tapasivat ensi kertaa toisensa. Konferenssin aikana
Lenin muun muassa lupasi tamperelaisvaltuuskunnalle myötävaikuttaa Suomen itsenäistymisasiassa. Tähän samaan
paikkaan avattiin siis Lenin-museo.
Lenin-museota varten lähetettiin Moskovasta aineistoa, joka sisälsi pääasiassa valokuvia Leninin elämästä.
Tampereen kaupunki myönsi museohankkeelle 50 000 markan avustuksen ja myös opetusministeriöltä
saatiin museohanketta varten määräraha. Myös yksityiset ihmiset lahjoittivat rahaa museon perustamista varten. Lenin-museon
hoitajana aloitti Suomi-Neuvostoliitto-Seuran puheenjohtaja Lauri Suosalo.
Tampereen työväentalon kolmannessa kerroksessa aloitti tammikuussa 1946 toimintansa Lenin-museo. Kuvassa Lenin-museon ensimmäinen näyttely vuodelta 1946. Kuva: Lenin-museo.
Itse avajaisiin oli saapunut runsas kutsuvierasjoukko. Läsnä olivat muun muassa sisäministeri Yrjö Leino,
opetusministeri Eino Pekkala, Neuvostoliiton erikoislähettiläs, ministeri P. D. Orlov sekä Tampereen
kaupungin edustajia. Avajaisten aikana niin ministeri Orlov kuin opetusministeri Pekkalakin pitivät puheen.
Tampereen kaupungin tervehdyksen esitti valtuuston puheenjohtaja, tarkastaja K. V. Syrjänen. Syrjänen
samalla kutsui ministeri Orlovin tutustumiskäynnille Tampereelle. Tilaisuudessa kuultiin lisäksi
musiikkiesityksiä ja runonlausuntaa.
Oopperayhdistys kokoaa harrastajat yhteen
Ensimmäinen alallaan Tampereella oli myös joulukuussa 1946 perustettu Tampereen Oopperayhdistys.
Oopperayhdistyksen myötä tamperelaiselle oopperanharrastukselle tuli vankka pohja, kun oopperanharrastajat
kokoontuivat yhteen yhdistyksen piiriin. Tampereella oli jo useita vuosikymmeniä aikaisemmin esitetty
oopperaa muun muassa Tampereen Teatterin toimesta. Kuitenkaan varsinaista oopperaan keskittynyttä organisaatiota tai yhdistystä
ei Tampereella ollut ennen Oopperayhdistyksen perustamista ollut.
Pohjana Oopperayhdistyksen perustamiselle oli muutamia vuosia aikaisemmin Valtion Lentokonetehtaan
henkilökunnan piiristä lähtenyt voimakas musiikinharrastus. Valtion Lentokonetehtaan työntekijöillä oli oma
kuoro ja orkesteri, ja heidän toimestaan virisi myös vahva oopperanharrastus. Tästä esimerkkinä oli muun
muassa keväällä 1946 Tampereen Teatterissa esitetty Carmen-ooppera, joka oli suuri menestys.
Martha-oopperan esitys Tampereen teatterissa toukokuussa 1945. Carmen-oopperan ohella myös Marthan taustalla olivat Valtion Lentokonetehtaan oopperanharrastajat. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Oopperaharrastuksen paisuessa ja levitessä yhä laajempiin piireihin heräsi ajatus erityisen
oopperayhdistyksen perustamisesta. Joulukuun 8. päivänä 1946 kokoontuikin joukko alan harrastajia
keskustelemaan oopperayhdistyksen perustamisesta Tampereelle. Kokouksen avasi kapellimestari Heikki
Miettinen ja puheenjohtajaksi valittiin insinöörieversti Reino Rissanen sekä sihteeriksi everstiluutnantti
E. Stenbäck. Asiantuntijaksi kokoukseen oli kutsuttu muun muassa oopperalaulaja, professori Väinö Sola.
Kokouksen tuloksena syntyi Tampereen Oopperayhdistys.
|