etusivuinfohakumuistatko
100-1918 etusivu

1946
Pääsivulle
Teksti Leena Palonen

Avioliittojen ja rakentamisen ennätysvuosi

[SATEINEN SYYSKUU] [AVIOLIITTOJA JA RAKENNUSTUOTANTOA ENNÄTYSMÄÄRÄ] [LENIN-MUSEO AVATAAN]

Avioliittoja ennätyksellisen paljon

Sodan vaikutus näkyi myös vuoden 1946 väestötilastoissa. Väkiluku jatkoi edelleen kasvuaan ja vuonna 1946 Tampereen väkiluvuksi kirjattiin 83 326 asukasta. Edelliseen vuoteen verrattuna Tampereen väkiluku kasvoi 3 788:lla. Myös tarkasteltaessa luonnollista väestönkasvua (syntyneitä enemmän kuin kuolleita) vuonna 1946 Tampereella, voi huomata sodan ja sen loppumisen vaikutukset. Kun 1940-luvun alun sotavuosina luonnollinen väestönkasvu oli alhaista, alkoi se selvästi nousta vuoteen 1945 tultaessa. Kasvu jatkui edelleen vuonna 1946, jolloin luonnollinen väestönkasvu oli 1 412 ihmistä. Syntyneiden määrä siis ylitti jatkuvasti kuolleiden määrän. Kuolleita olikin vuonna 1946 asukasmäärään suhteutettuna vähiten 1900-luvulla siihen mennessä vuotta 1921 lukuunottamatta.

Vuosi 1946 oli avioliittojen suhteen ennätysvuosi. Avioliittoja solmittiin 1 377 kappaletta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin 1900-luvulla siihen mennessä. Seuraavan kerran tämä vuoden 1946 avioliittojen lukumäärä ylittyi vasta 1960-luvun puolivälissä.

Asuntopulaa ennätysmäisestä rakennustuotannosta huolimatta

Vaikka avioliiton satamaan purjehti ennätysmäärä pareja, eivät olosuhteet yhteiselle elämälle ja perheen perustamiselle olleet kovin hyvät. Asuntotilanne oli muodostunut vaikeaksi vuoden 1944 aikana, eikä tilanne ollut helpottumassa vuoden 1946 aikanakaan. Huoneenvuokralautakunnan, joka välitti asuntoja kaupunkilaisille, kortistossa oli vuoden 1946 alussa asunnonhakijoina 2 079 perhettä. Tampereelle suuntautuva muuttoliike ja täällä jo asuvien keskenään solmimat avioliitot vaikuttivat osaltaan siihen, ettei asuntopulaan ollut näkyvissä helpotusta.

Vaikeaa asuntotilannetta yritettiin parantaa monin tavoin. Vuodesta 1946 muodostuikin asuntorakentamisen siihenastinen ennätysvuosi. Vuonna 1946 valmistui kaikkiaan 938 huoneistoa, joissa oli yhteensä 2 088 huonetta. Edellinen ennätys oli 711 huoneistoa vuodelta 1928. Rakennusaineista oli edelleen aikaisempien vuosien tapaan pulaa, mutta asuntoja valmistui silti ennätysmäärä. 938:sta asuinhuoneistosta kaupungin rakennuttamia oli 280.

Savilinna

Asuntorakentamisen ennätyksiä tehtiin Tampereella 1946, kun vuoden aikana valmistui kaikkiaan 938 asuntoa. Kuvassa Savilinnantien asuntoja. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Huomattavimpia 1946 valmistuneita asuinrakennuksia olivat As. Oy. Savilinnantien Tasa, Valtionrautateiden henkilökunnan asuintalo Puolimatkankadun (nykyinen Itsenäisyydenkatu) varrella, kahdeksankerroksinen As. Oy. Tammerlinna Satakunnankadun ja Aleksanterinkadun kulmassa, As. Oy. Savilinnantie 3-5 sekä kuusi puolikunnallista kaksikerroksista asuinrakennusta Nekalassa. Vuonna 1946 valmistuneista teollisuuskiinteistöistä suurimpia oli Oy. Sako Ab:n tehdaslaitokset Kalkun kaupunginosassa.

Teollisuustyöntekijöiden määrä kasvussa

Vuonna 1946 Tampereen työnvälitystoimiston listoilla oli 5 249 työnhakijaa ja työhakemuksia vuoden aikana laitettiin 7 651 kappaletta. Työnvälityksiä puolestaan oli vuoden aikana 4 347. Työllisyystilanne Tampereella vaihteli kuitenkin hieman vuodenaikojen mukaan. Alkuvuodesta erityisesti sekatyöntekijöiden keskuudessa esiintyi pientä työttömyyttä, mutta toisaalta taas kesäaikana oli selvää työvoimapulaakin.

Miesten kohdalla työvoiman tarjonta vastasi suurin piirtein työvoiman kysyntää lukuunottamatta kesäaikaa, jolloin työvoimasta oli pulaa. Erityisesti varsinaisten ammattimiesten kohdalla työllisyystilanne oli hyvä. Myös naisilla työtä oli riittävästi. Varsinkin puuvilla- ja trikootehtaat olisivat työllistäneet enemmänkin naisia.

Tamperelaisen teollisuuden palveluksessa oli vuonna 1946 keskimäärin 23 145 työntekijää. Edellisvuoteen verrattuna määrä kasvoi noin 500 työntekijällä ja kasvuvauhti jatkui 1940- ja 1950-lukujen vaihteeseen asti. Yksittäisistä teollisuudenaloista suurimpia työllistäjiä Tampereella olivat edelleen konepajat, kutoma- ja vaatetusteollisuus sekä paperiteollisuus.