SÄÄNNÖSTELYÄ, ASUNTOPULAA JA ROTTASOTAA -
sodan jälkimainingeissa

Säännöstely osa arkipäivää

Sota loi vaikutuksensa tamperelaisten elämään vielä vuonna 1946. Tämä näkyi muun muassa erilaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden puutteena ja säännöstelyn jatkumisena, sekä asuntopulana. Asuntopula oli vuoden 1944 aikana muodostunut vaikeaksi, ja tilanne jatkui vielä 1946 melko muuttumattomana. Toisaalta vuodesta 1946 tuli myös asuntorakentamisen ennätysvuosi - asuntoja valmistui enemmän kuin koskaan aikaisemmin siihen mennessä. Sodan loppumisesta huolimatta tavaroiden säännöstely jatkui edelleen. Pulaa oli niin elintarvikkeista kuin erilaisista tavaroista ja vaatteistakin. Monien elintarvikkeiden kohdalla säännöstely jatkuikin aina 1940-luvun lopulle asti. Joitakin elintarvikkeita kuten sokeria ja kahvia säännösteltiin 1950-luvun alkuun asti.

Vaikka sota oli jo ohi, jatkui monen elintarvikkeen kohdalla säännöstely vielä pitkään. Esimerkiksi kahvia säännösteltiin aina kevättalvelle 1954 asti. Tämä tiesi jonoja kauppojen oville. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Helpotusta tamperelaisten tavarapulaan toivat ulkomailta tulleet tavaralähetykset. Tammikuussa 1946 tuli Norrköpingista kauan odotettu lahjatavaravaralasti Tampereelle. Lastin sisältönä oli muun muassa vaatteita, huopia ja kenkiä. Tästä ensimmäisestä lahjalastista pääsivät osallisiksi noin 8 500 tamperelaista. Yhteistyö Norrköpingin kanssa jatkui koko vuoden tiiviinä ja syksyllä 1946 Norrköpingin edustajat tulivat vierailulle Tampereelle. Apua elintarvikepulaan ja paljon iloa toi myös alkutalvella 1946 Suomeen rantautunut höyrylaiva Herakles, jonka lastina oli brasilialaista kahvia. Kyseessä ei kuitenkaan ollut puhdas kahvi vaan kahvinkorvike, sillä puhdasta kahvia ei ollut myynnissä lainkaan. Tästä kahvilastista riitti kahvia myös tamperelaisiin kauppoihin, josta sitä jaettiin kaupunkilaisille ostokorttikuponkia vastaan.

Säännöstely ja tavarapula toivat mukanaan lieveilmiöitä, myös täällä Tampereella. Koska tavaroista oli pulaa ja niitä sai ostaa vain rajatun määrän kuponkeja vastaan, ihmiset hankkivat elintarvikkeita lisää myös mustan pörssin eli laittoman salakaupan avulla. Säännöstelyyn liittyvät rikokset kasvoivatkin Tampereella selvästi vuonna 1946 edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 1946 tuli Tampereella poliisin tutkittavaksi 1 327 säännöstelyrikkomusta, kun vastaava luku edellisvuonna oli 736. Useissa tapauksissa ilmeni kuitenkin myöhemmin, että ilmoitus rikkomuksesta oli aiheeton tai rikkomus oli niin vähäinen ettei johtanut syytteeseen. Usein kyseessä oli pelkästään ostokortin katoaminen - 1946 lähes puolessa epäillyistä säännöstelyrikkomuksista.

Mustan pörssiin kauppaan liittyi myös se, että hinnat muodostuivat kysynnän ja tarjonnan mukaan. Niinpä hinnat kohosivat mustan pörssin kaupassa helposti huimiksi. Seuraavassa taulukossa on muutama esimerkki siitä, kuinka paljon korkeammat olivat hinnat mustan pörssin kaupassa verrattuna viralliseen rajahintaan keskitalvella 1946 Aamulehden saamien tietojen mukaan:

Sotaan rottia vastaan

Vaikka säännöstelyn ja asuntopulan vaivaama vuosi 1946 sujui yleisesti ottaen melko tavanomaisissa merkeissä, mahtui alkuvuoteen yksi suurempi operaatio, rottasota. Jo aiemmin vuonna 1939 oli Tampereella suoritettu rottasota rottien määrän vähentämiseksi. Tämän jälkeen oli rottien määrä lisääntynyt niin paljon, että kaupunginvaltuusto päätti uuden rottasodan aloittamisesta maaliskuussa 1946.

Rottasota toteutettiin Tampereella ja sen ympäristökunnissa Messukylässä, Pirkkalassa, Ylöjärvellä ja Nokialla kevään 1946 aikana. Yksistään Tampereelle laitettiin noin 250 000 myrkkysyöttiä ympäri kaupunkia. Myrkky sekoitettiin perunoista, jätelihasta, ruisjauhoista ja juustonkuorijauheesta tehtyyn seokseen. Olosuhteet rottasodan järjestämiselle olivat 1946 huonommat kuin edellisellä kerralla. Kaupunkialueella oli paljon kotieläimiä, joille annettiin ulkorakennuksiin ruokaa. Rotilla oli näin enemmän ruokaa saatavilla, eivätkä ne olleet niin nälkäisinä syömässä myrkkysyöttejä.

Rottasota oli edellisen kerran järjestetty Tampereella 1939. Vuoden 1946 rottasodan aikana kaupunkiin laitettiin noin 250 000 myrkkysyöttiä. Myrkkysyöttien jakamiseen ympäri kaupunkia tarvittiin myös paljon vapaaehtoisia. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Rottasota onnistui kuitenkin Tampereella hyvin. Eri puolilta kaupunkia saadut palautteet rottasodasta olivat myönteisiä. Aamulehden mukaan muun muassa nahkatehtaista, jotka olivat rottien mieluisimpia asuinpaikkoja, rotat olivat hävinneet lähes täysin. Vaikka sodasta saadut tulokset olivat hyviä, arveltiin, että tulevaisuudessa rottasota olisi pakko toteuttaa joka vuosi rottien nopean lisääntyvyyden takia. Kaupunkilaisia puolestaan kehotettiin pitämään ruoanjätteitä tiiviisti suljetuissa astioissa rottien lisääntymisen estämiseksi.