Taidetta sodan murjomille

Taideviikoista yleisömenestys

Kulttuurielämä oli Tampereella sota-aikana vilkasta. Kirjallisuuden menekki kasvoi ja taide- ja muissa henkisissä tilaisuuksissa oli yleisömenestys varmempi kuin rauhan oloissa. Teattereihin riitti väkeä niin paljon, että Tampereen Teatteri lisäsi esityksiään perjantainäytännöillä. Myös teattereiden maaseutukiertueilla olivat huoneet täynnä yleisöä.

Tamperelaisten kulttuurinälkää tyydyttämään alkoi Tampere-Seura järjestää erityistä taideviikkoa. Hankkeelle antoivat siunauksensa niin kaupunginjohto kuin eri taidealojen edustajatkin ja ensimmäistä taideviikkoa vietettiin 13.-21.11.1943. Sen tarkoitus oli antaa yleiskatsaus tamperelaisen taide-elämän tasosta. Ohjelma oli monipuolinen: konsertteja, teatteria, kuvataidetta, lausuntaa ja kirjallisuutta.

Avajaisjuhlassa puhunut eduskunnan puhemies Väinö Hakkila korosti taiteen merkitystä "henkisessä puolustusrintamassa" ja muistutti sen suosiosta myös tulirintamalla. Monet taiteilijat olivat saaneet kiitollisimman yleisönsä juuri rintamakiertueilla. Taideviikon järjestämisellä keskellä sotaa oli siis oikeutuksensa.

Teatterielämä oli Tampereella vilkasta myös sota-aikana. Kuva on Daniel Hjort -näytelmästä vuodelta 1941. Kuva: K.O. Lumme, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Taideviikko olikin menestys: tamperelaiskirjailijoita saapui kuulemaan täysi salillinen yleisöä, teattereiden ensi-illat olivat loppuunmyydyt, musiikki-, lausunta- ja tanssiesityksissä monet jäivät ilman pääsylippuja. Taiteilijaseuran näyttely saavutti Tampereella ennennäkemättömän taidenäyttelyn yleisöennätyksen: paikalla kävi yli 2000 pääsylipun lunastanutta sekä toistatuhatta koululaista. Viimeisenä näyttelypäivänä Kirjastotaloon ahtautui 600 henkeä.

Myös kaupunki osallistui merkittävällä tavalla taiteen tukemiseen: valtuusto päätti tilata Gabriel Engbergiltä 100 000 markan hintaisen maalauksen ja varasi 50 000 markkaa Tampere-aiheisen romaanin palkitsemiseen. Kaupunginhallitus osti Taiteilijaseuran näyttelystä neljä työtä sijoitettaviksi kaupungin omistamiin koulu- ym. huoneistoihin.

Teatterit hyvissä käsissä

Tamperelaiset teatterit saivat vuonna 1943 nimekkäät johtajat: Tampereen Teatterin johtajaksi nimitettiin Glory Leppänen, joka oli aiemmin toiminut Kansallisteatterin näyttelijättärenä sekä Turun, Viipurin ja viimeksi Porin teatterien johtajana. Työväen Teatteri puolestaan sai johtajakseen Eino Salmelaisen. Hän oli tullut tutuksi mm. Tampereen Teatterin sekä Kansallisteatterin johtajana.

Taideviikolle molemmat teatterit valmistivat ensi-illan. Tampereen Teatterin Jeanne d´Arc- näytelmää "Pyhä Johanna" arvioitiin Aamulehden arvostelussa suureksi taiteelliseksi menetykseksi. Nimiosaa esittänyt Emmi Jurkka vietti samalla 25-vuotistaiteilijajuhlaansa. Työväen Teatterin ajankuvausta "Kauppias Tampereelta" kuvailtiin vaatimattomammin paikalliseksi menestykseksi.

Jo ennen taideviikkoa oli teattereissa juhlittu. 2.10. vietettiin suomalaisen teatterin perustajan Kaarlo Bergbomin 100-vuotismuistoa. Tampereen Teatterin ohjelmassa oli Molieren Luulosairas ja Työväen Teatterissa esitettiin katkelmia mm. Aleksis Kiven, Shakespearen, Henrik Ibsenin ja Minna Canthin näytelmistä.