Puutetta taloista ja tekijöistä

Sadekesän sato onnistui

Vuosi 1943 oli lämmin ja sateinen. Kevät tuli aikaisin, suojasää sulatteli lunta jo helmikuussa ja syksy oli normaalia lämpimämpi. Kesällä kiusasivat jatkuvat sateet; melkein joka sunnuntai oli sadepäivä. Sadepäiviä kertyi kaikkiaan 206 ja sademäärät nousivat normaalista 592 millimetristä 771.3 millimetriin. Koko vuoden keskilämpötila oli + 5.3, kun se edellisvuonna oli ollut +1.8 ja seuraavana vuonna + 4.5. Sadosta tuli hyvä, vaikka viikkokaupalla jatkuneet sateet viivästyttivät heinäntekoa ja joillakin alueilla rankkasateet lakosivat viljaa.

Elintarviketilanne paranikin huomattavasti edellisvuodesta. Aamulehden haastattelemien ravintoloitsijoiden mukaan kotien parempi ruokatilanne näkyi ravintola- ja ruokalakäyntien vähentymisenä verrattuna edellisvuoteen. Vaatetustilanne sen sijaan huononi. Tulevaa talvea varten toimeenpantiin lasten vaatteiden ja jalkineiden suurkeräys lievittämään pikkulasten ja koululaisten vaatepulaa.

Uusia tamperelaisia syntyi vuoden aikana 1558. Kuolleita oli 964. Kuolleisuutta korkeampi syntyvyys ja 494 hengen muuttovoitto takasivat asukasluvun nousun. Tamperelaisia oli kaikkiaan 73 333, joista siirtoväkeä oli noin 3000. Väestön terveydentila oli suhteellisen hyvä, vaikka kaupunkilaisia kiusasi neljä kulkutautiepidemiaa: influenssa, keltatauti, kurkkumätä ja tuhkarokko.

Lämmin sää ja runsaat sateet takasivat pitkän kasvukauden, joten toreille riitti myytävää. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Työvoimapula haittaa rakentamista

Työnvälitystoimistosta työtä hakeneiden, myös naisten, määrä oli vuosina 1942-44 ennätyksellisen alhainen. Työhakemuksia oli vähemmän kuin tarjottuja paikkoja. Puutetta työvoimasta oli erityisesti metsätöissä. Tammikuussa 1943 toimeenpantiin yleiset työvelvollisuuskutsunnat.

Koska miehiä ei ollut riittävästi saatavilla, naisia koulutettiin "miesten töihin". Naisille järjestettiin muun muassa muurarikursseja. Aseveljien Liitto puolestaan järjesti ammattikursseja sotaleskille, aiheinaan ompelu, konepiirustus ja verhoilu.

Puutetta oli myös asunnoista. Työvoimapulan takia kaupunki ei saanut rakennuslupia asuntohankkeilleen. Rakentaminen kohdistui pääasiassa tehdasrakennusten laajentamiseen ja uusimiseen, ei asuntoihin. Vuoden aikana valmistui 266 asuinhuoneistoa, joissa huoneita oli 637. Edellisvuoden vastaavat luvut olivat 518 huoneistoa ja 1105 huonetta.

Kaupungilta asuntoa anoi vuoden aikana noin 2000 henkilöä. Paremman puutteessa monet asunnottomista majailivat paikoissa, joissa asuminen ei ollut luvallista, kuten ullakoilla ja kellareissa. Asuntopulan lievittämiseksi sallittiin alivuokralaisten ottaminen omakotitaloihin ja omakotitalojen ullakoiden vuokraaminen asuinhuoneiksi. Lisäksi kaupunki anoi kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä lupaa 41 tehdasmaisesti valmistetun puutalon pystyttämiseen XXVI kaupunginosaan.