Rakentaminen ja asukkaat

Nekalan asevelikylän talkoot alkoivat. Alvar Aalto oli suunnitellut 13 kahden perheen taloa. Kaupunki lahjoitti tontit, yritykset ja yksityiset taloaineet ja monet kaupunkilaiset työaikaansa. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kaupunki korjasi vielä talvisodan tuhoja. Keskustan tuntumasta alas Pyhäjärven rantaan ulottuva alue kaavoitettiin kokonaan uudelleen. Kadut suunniteltiin leveämmiksi ja talot kuusikerroksisiksi. Suunnitelma ei ehtinyt toteutua ennen jatkosotaa.

Karjalan siirtolaisten asuttaminen oli suuri haaste. Kaupungin johto laski, että pika-asutukseen tarvitaan noin 30 ha kaupungin maista. Helmikuussa kaupunki osti Aitolahdelta Heikkilän tilat. Valtio myi työn ja taistelun lainaa asutustoiminnan hyväksi, osallistuen näin myös Tampereen sosiaaliseen asuntutuotantoon. Tasa Oy rakensi Nekalaan kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemia omakotitaloja. Asuntojen määrän lisäys kaupungissa oli kaikkiaan 515 ja huoneiden 1 205. Edellisen vuoden luvut olivat olleet 278 ja 641. Kuva: Leena Niemen kokoelmasta.

Tehtaatkin rakensivat asuntoja henkilökunnalleen. Aaltosen tehtaiden työntekijöille valmistui kaksi suurta asuintaloa Tammelantorin tuntumaan. Ne olivat ns. lamellitaloja, joissa kaikkiin asuntoihin tuli paljon valoa. Maaliskuussa lähes 400 työssä ollutta vietti harjakaisia. Oli käytetty yli miljoona tiiltä ja saman verran sementtikiloja. Kaupunginjohtaja Nordlund kiitti yritystä, joka oli uskaltautunut tällaiseen urakkaan sodan jälkeisenä vaikeana aikana.

Asukkaita kaupungissa oli noin 80 000 ja naisenemmistö oli 58 %. Kaupungin kouluja kävi yli 500 karjalaislasta. Tulevaisuudenuskoa osoitti se, että avioliittoja solmittiin kaikkiaan 1 264. Se oli melkein 200 enemmän kuin edellisenä vuonna. 24. päivänä huhtikuuta tehtiin synnytyslaitoksella uusi vuorokausiennätys kun peräti 14 vauvaa parkaisi ensimmäisen kerran. Koko vuonna lapsia syntyi 300 edellisvuotta enemmän, 1 673. Tampereella oli vielä suurperheitä, joissa oli 13 lasta.