Politiikkaa ja harrastuksia

Tampereella seurattiin tiiviisti maailmansodan tapahtumia. Maaliskuussa Aamulehti mainosti näyttävästi Hitlerin kirjaa "Taisteluni". Silloin ilmestyi suomeksi sen ensimmäinen osa "Tilinteko". Usein lehti esitti Saksan eurooppalaisen sivistyksen puolustajana idän bolsevismia vastaan. Poikkeavat ja sodanvastaiset mielipiteet eivät päässeet julkisuuteen

Suomi ja Ruotsi kilpailivat maaottelumarssilla. Lehdet kertoivat tilanteesta viikottain. Kaupunkilaisten innostamiseksi Aamulehti järjesti erityisen Naisten marssin.
Kuva Aamulehden kokoelmasta, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Maaottelumarssissa matka oli miehille 15 km, naisille ja 10-13 -vuotiaille 10 km. Molemmissa sarjoissa oli aikaraja, joka edellytti noin 6 km:n tuntivauhtia. Maaottelumarssin viimeinen päivä oli sunnuntai, 25. päivä toukokuuta. Loppurutistukseen oli käytettävissä kolme reittiä, ja kaupungin saunat urakan päätteeksi. Vanhimpia osanottajia Tampereella oli 80 -vuotias Vilhelmiina Lehtonen. Hän selvitti matkan säädetyssä ajassa. Aamulehden haastattelussa hän sanoi: "Juoksuaskeleita en ottanut koko matkalla, kun kerran marssista oli kysymys. Täytyi lähteä näyttämään, minkälaisia ovat entiset Finlaysonin likat." Kuntoaan Vilhelmiina piti yllä hiihtämällä ja avannossa uimalla. Suomi voitti maaottelun 250 000:n marssijan enmmistöllä ja kaikkiaan maassa marssi yli 1,5 miljoonaa. Marssijoille jaettavan merkin oli suunnitellut Tapio Wirkkala. Kuva Leena Niemen kokoelmasta.

Kansalaistoimintaa

Työn ja harrastusten raja hämärtyi. Ennen talvisotaa oli annettu laki yleisestä työvelvollisuudesta, joka koski kaikkia 18-60 vuotiaita. Laissa asetettiin kuitenkin etusijalle vapaaehtoinen toiminta. Kaikki kaupungissa toimivat suuremmat yhdistykset olivat mukana valtiollisesti johdetussa talkootoiminnassa. Talvisodan menetykset oli korvattava. Keväällä monet lähtivät raivausleirille, jotta Karjalan luovutettu viljelysmaa saataisiin korvattua. Sen osuus oli 11 % Suomen viljelysmaasta ja samalla menetettiin 33 % kotieläimistä. Valtiovallan toimesta esitettiin jatkuvasti vetoomuksia, kuten "Lapset ja nuoretkin elintarvikekamppailuun". Koulujen päätyttyä lapset lähtivät työhön viljelmille tai kesäsiirtoloihin. Kaupunki järjesti yli 2 000 koululaiselle kasvimaapalstan. 20 onnellista pääsi kengänkiillottajapojiksi kaupungille. Pienempiä valvottiin kaupungin leikkikentillä, kun äidit kiirehtivät rahankeruuseen eri yhdistyksissä. Työväenopiston jäsenluku ylitti ensimmäistä kertaa 2 000 rajan. Kirjaston kävijämäärä kasvoi. Eniten lisääntyivät lainaukset lasten ja nuorten osastolla. Tavanomaisten uutuuksien ohella sinne hankittiin vastailmestyneet oppaat: "Maanpuolustustietoa koululaisille" ja "Väestönsuojelutietoa koululaisia varten".

Kesäksi suunnitteltiin Pyynikille suurinta koskaan Suomessa järjestettyä tapahtumaa, laulujuhlia. Niille ehti ilmoittautua parituhatta kuoroa tai muuta esiintymisryhmää. Sota kariutti tämän suunnitelman, kuten niin monta muutakin.

Teatterien kausiohjelmassa oli paljon operetteja ja komedioita. Työväenteatterissa saivat ensi-iltansa "Juurakon Hulda" ja Paul Abrahamin operetti "Havaijin kukka". Se keräsi paljon yleisöä ja väliajalla esitettiin kupletteja. Tampereen Teatterissa esitettiin mm. operetti "Viktorian husaari". Kaupungin elokuvateatterien kävijämäärä lisääntyi. Usein yhdistettiin huvi ja hyöty järjestämällä iltamia, juhlia ja tanssiaisia. Arpajaisia ja keräyksiä sodasta kärsineille oli jatkuvasti. Sotainvalidien hyväksi myytiin kirjeensulkijamerkkiä. Kuva Leena Niemen kokoelmasta.

Urheiluvuosi

Talvisodan kokemukset ja yleinen varustautuminen lisäsivät fyysisen kunnon arvostusta ja tavoittelua. Aamulehti jopa esitti kaavan, jolla voi laskea oman hevosvoimamääränsä. Se saatiin henkilön painon perusteella portaita nousemalla. Ihminen tuottaa tasaisessa työssä keskimäärin 1/10hv. Kuntoa ja virkistystä kaupunkilaiset hankkivat urheilusta, talvella varsinkin eri hiihtolajeista. Kun Tampereen suojeluskunta järjesti marssihiihdon Messukylän maastossa, lähes 800 kaupunkilaista osallistui. Hiihdettiin 11,5 km murtomaata - ilman sauvoja. Jokatalvisen Tampereen hiihdon voitti miesten sarjassa Lentokonetehdas ja naisten sarjassa Pukutehdas. Työntekijät kilpailivat tehtaitten sisäisissä hiihtokisoissa. Aaltosen tehtailla osallistui 600 henkilökunnan jäsentä. Myös omakotialueiden asukkaat kilpailivat keskenään.

Helmikuun alussa oli Ratinan kentällä jääjuhla ja luistelukilpailut. Huhtikuun alkuun mennessä luistelijoita oli käynyt lähes 3 000, mikä ylitti odotukset. Kaupunki ylläpiti muutamia ratoja jääpallolle ja -kiekolle. Lapsille oli avoinna 10 luistinrataa eri puolilla kaupunkia. Kesällä kaikki toistakymmentä urheilukenttää olivat auki normaalisti. Kävijöitä riitti lähes yhtä paljon kuin normaalivuosina. Sama oli tilanne kuudessa kylpylässä ja hiekkarannoilla.

Tampereella Suomen Valtion Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton alaiset seurat olivat veljellisiä kiistakumppaneita. Pispalan Tarmo oli osa työväenliikettä. Siellä oli puheenjohtajana vahva moniottelija, mutta herkkä runoilija Lauri Viita. Hän toimi tilaisuuksissa kuuluttajana ja testasi samalla uusia runojaan. Kun hän ilmoitti, että ohjelmassa seuraa runo, alkoi yleisö siirtyä ravintolan puolelle. Silloin hän mahtavalla äänellään karjaisi: "Älkää menkö pois! Tämä on hyvä runo ja minä olen sen kirjoittanut."