SOPPAJONOJA JA LIPPUJUPAKKA VAALIVUONNA 1933

SOPPAJONOJA, ASUNTOKURJUUTTA JA VARATÖITÄ

Miehiä varatöissä. Kuva on otettu ilmeisesti Kalevankankaan ja Sorsapuiston välisen alueen tasaustyömaalta talvella 1933-34. Kuva: Aamulehti 24.1.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tamperelainen Kansan Lehti kirjoitti Tampereella työttömien piirissä vallitsevasta kurjuudesta. Lehden mukaan "kurjuutta kohtasi joka askeleella". Asunnot olivat kylmiä, vetoisia ja ahtaita. Lehti uutisoi myös erään varatyöläisen tehneen itsemurhan, koska ei voinut talvipakkasella mennä työmaalle. Tammikuu olikin keskimääräistä kylmempi ja muutamana päivänä elohopea laski reilusti alle kahdenkymmenen asteen Varatyöläisellä ei ollut muita vaatteita kuin ohuet kesävaatteet ja ulkotöissä oli talvella niin kylmä, että mies ei kestänyt sitä. Varatyöläisen koko palkka meni vuokraan ja ruokaan ja hän ei voinut ostaa talvivaatteita ja kaupunki ei antanut hänelle lämpimiä vaatteita.

Kaupunki tarjosi työttömille varatöitä ja ruuanvastiketöitä. Varatöistä työttömät saivat pienen palkan, mutta ruuanvastiketöistä he saivat palkakseen vain lämpimän aterian. Tammikuun lopulla työttömät kieltäytyivät näistä soppatöistä ja kaupunki alkoi jakaa soppa-annoksia "vastikkeetta". Työttömille jaettiin esimerkiksi hernekeittoa, lihakeittoa ja puuroa. "Soppatykillisen" eli 300 litran hernekeittoon käytettiin 80 kiloa herneitä ja 30 kiloa sianlihaa. Ruoka-avun piirissä oli enimmillään noin 1700 tamperelaista.

LIPPUJUPAKKA

Vuonna 1933 järjestettiin sekä kunnallisvaalit että eduskuntavaalit. Luultavasti vaaleista johtuen poliittinen elämä oli erityisen myrskyisää ja erimielisyyksiä puitiin niin kaduilla kuin lehtien sivuillakin. Sosialidemokraattinen puolue piti puoluekokouksensa Tampereella toukokuussa ja puoluekokouksen kunniaksi juhlaliputettiin koko Hämeenkatu. Lipputankoihin vedettiin sekä Suomen lippu että Sosialidemokraattisen puolueen puoluelippu. Tämä liputus ei ollut kaikkien mieleen ja suojeluskuntaupseerit poistivat liput. Lippujen poistamista käsiteltiin jopa Korkeimmassa oikeudessa asti ja eduskunta sääti lainkin jossa punalipulla liputtaminen kiellettiin. Tämä lippujupakka vaikutti luultavasti myös vaalien tulokseen.

SONJA HENIE VIERAILULLA TAMPEREELLA

"Neiti Henien ensimmäinen Tampereen hymy", otsikoi Aamulehti tämän kuvan maaliskuussa 1933. Kuva: Aamulehti 10.3.1933, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Maaliskuussa 1933 Tampere sai arvokkaan vieraan, kun seitsemän kertaa maailmanmestaruuden voittanut norjalainen Sonja Henie oli esiintymiskiertueella Suomessa. Sonja Henien ja kotimaisten taitoluisteluhuippujen taitoluistelunäytös oli valtava yleisömenestys. Katsojia oli saapunut paikalle noin 5000 eli noin 9 % kaupungin väestöstä. Kaikki istumapaikat oli jo muutamaa päivää ennen esitystä myyty loppuun ja 10 markan hintaiset liput seisomapaikoille kävivät myös hyvin kaupaksi. Urheilukentälle asennettujen valonheittimien loisteessa esiintynyt taitoluistelijatar hurmasi kaikki tamperelaiset kevyen näköisellä luistelullaan ja viehättävällä käyttäytymisellään. Muistoksi vierailustaan Tampereelle Sonja Henie sai ryijyn ja hänen kunniakseen järjestettiin hotelli Tammerissa myös juhlaillallinen.