Työttömyys yhä ongelma

KUIVUUTTA JA SITTEN RANKKASATEITA

Vuoden keskilämpötila oli hieman yli 4 astetta. Vuoden 1933 aikana sadepäiviä erittäin vähän, vain noin 110. Vuoden sademäärä ei juuri poikennut keskiarvosta. Toukokuu oli erittäin vähäsateinen ja kesä jatkuikin normaalia kuivempana. Kesä oli lämmin, mutta heinäkuun alussa hallayöt vahingoittivat erityisesti perunapeltoja. Kuivuus turmeli kaivoja ja halla alensi satotoiveita. Koko maassa oli kesällä tavallista enemmän kulovalkeita ja esimerkiksi kesäkuun puolivälissä ukkosmyrsky sytytti useita metsäpaloja. Jos alkukesä oli kuiva, niin elokuussa satoi vettä. Esimerkiksi 4. elokuuta satoi 30 millimetriä ja 10. elokuuta satoi 40 millimetriä, keskimäärin koko elokuussa sademäärä oli vain 65 millimetriä. Lokakuun 12. päivä koko maassa raivosi voimakas myrsky, joka vaurioitti taloja ja pysäytti liikenteenkin useissa paikoissa. Näsijärvi vapautui jäistä 10.5. Jääpeite Näsijärveen tuli joulukuun 10.

Talvi tuli vuonna 1933 varsin aikaisin. Jo marraskuun keskilämpötila oli reilusti pakkasen puolella. Kestävän jääpeitteen Näsijärvi sai kuitenkin vasta joulukuun puolivälissä. Kuva: Aamulehti 15.12.1933, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

KUOLLEISUUS KORKEAMPI KUIN SYNTYNEISYYS

Vuonna 1933 Tampereella syntyi elävänä 606 lasta, 318 poikaa ja 288 tyttöä. Kuolleena syntyi 15 lasta. Aviottomien lasten osuus elävinä syntyneistä oli noin 10%. Samaan aikaan kuolleisuus oli 616 henkilöä. Luonnollinen väestönlisäys jäi negatiiviseksi. Kaupungin väkiluku kuitenkin kasvoi. Kasvun syynä oli muuttoliike. Kaupungin muuttovoitto oli 473 henkilöä. Tampereen väestö kasvoi vuoden aikana 463 hengellä. Vuoden lopussa Tampereen väkiluku oli lähes 56000.

Suurin yksittäinen kuolinsyy oli tuberkuloosi, johon kuoli 94 tamperelaista eli yli 15% kaikista kuolleista. Tampereella kuolleisuus tuberkuloosiin ylitti koko maan ja myös korkeamman kaupunkien keskiarvon ja Tampereelle päätettiin rakentaa keuhkotautiasyyli eli sairaala. Vuoden alkupuolella kaupungin asukkaita sairastui influenssaan ja alkuvuodesta 23 tamperelaista kuoli influenssaan tai siitä johtuviin jälkitauteihin. Eniten influenssaan sairastui maaliskuussa, jolloin hoidon tarpeessa oli yli 1000 influenssaan sairastunutta. Koko vuonna influenssan vuoksi hoitoa tarvitsi yli 2000 tamperelaista.

RAKENNUSALALLA VAIN VARATÖITÄ TARJOLLA

Lamasta johtuva työttömyys oli yhä suuri ongelma. Koko vuoden työttömyys oli korkea, mutta alkoi hieman laskea vuoden lopulla. Eniten työnvälitystoimistoon ilmoittautuneita työhakijoita oli tammikuussa, jolloin lähes 1400 tamperelaista haki työtä. Rakennustöistä johtuva kausivaihtelu, jolloin rakennusmiehet työllistyivät kesäksi, ei helpottanut työttömyyttä kuten yleensä. Vähiten työttömiä oli lokakuussa, jolloin hieman yli 800 tamperelaista haki työtä. Syvin lama oli jo kuitenkin ohitettu. Sahoja alettiin jo käynnistää ja tehtaissa siirryttiin lyhennetystä työviikosta täysiin vuoroihin. Yksityinen rakennustoiminta oli lähes pysähtynyt. Tästä johtuen oli eniten työttömänä rakennusalan ammattimiehiä sekä sekatyöläisiä. Rakennusalalla kaupungin järjestämät varatyöt olivat ainoat merkittävät työllistäjät.

Kaupunki pyrki työllistämään työttömiä varatöillä, joista maksettiin muita töitä matalampaa palkkaa. Yleensä varatyöt olivat töitä, joissa ei käytetty tai ei voitu käyttää koneita. Näin varatöillä pystyttiin työllistämään useita työttömiä. Kaupunki jakoi työttömille myös raha-avustuksia ja ruoka-apua. Nuorille työttömille annettiin vuokra-apua ja järjestettiin opintokursseja. Kaupungin työttömyyshuoltotoimikunta piti myös työttömien valistamista tärkeänä.

Varatöistä merkittäviä työllistäjiä olivat Mustanlahden ja Kortelahden satamissa tehtävät parannustyöt ja laajennukset. Kauppatorin, Tulliaukion ja Ratinan tasaus olivat myös varatöitä. Kaksi suurinta varatyömaata olivat lentokenttätyö ja asematunnelin rakentaminen.

Kaupungin vesilaitokselle oli valitettu veden huonosta laadusta: vesi oli pahanhajuista ja sen sanottiin syövyttävän putkia korkean klooripitoisuuden vuoksi. Nyt päätettiinkin rakentaa vedenpuhdistamoille saostusaltaat, jotta puhdistamisessa käytettävän kloorin määrää voitaisiin vähentää ja vedestä tulisi myös puhtaampaa. Saostusaltaat olivat suuri investointi ja eräänä merkittävänä syynä hankkeen toteuttamiselle oli sen työllistävä vaikutus eli altaat voitiin rakentaa varatöinä. Rakentaminen alkoi vasta seuraavana vuonna.