Kohti kaupungin hallitusta

Kaupungin hallitus päätetään perustaa

Kunnallispolitiikassa valmistauduttiin seuraavan vuoden alusta toteutettavaan hallinnonuudistukseen, jonka pohajna oli asetus vuodelta 1927. Päätöksen kaupungin hallituksen perustamisesta valtuusto teki 2.10. ja valtioneuvosto vahvisti sen ohjesäännön 22.11. Tällä muutoksella ratkaiseva päätösvalta tärkeimmissä kunnan asioissa jätettin edelleen valtuustolle, mutta kunnallinen toimeenpanovalta, pienempien asioiden ratkaisuoikeus ja valtuustolle esitettävien asioiden valmistelu siirrettiin kaupungin hallitukselle, joka koottiin valtuuston keskuudestaan valitsemista luottamushenkilöistä ensimmäisen kerran 19.12. Uudistuksen seurauksena Tampereelle valittiin kaupunginjohtaja ja kaksi apulaiskaupunginjohtajaa. Rahatoimikamari lakkasi toimintansa ja laitokset siirtyivät kaupungin hallituksen alaisuuteen.

Kaupunginjohtaja K.A. Nordlund työpöytänsä ääressä. Kuva: Tampereen kaupungin kuva-arkisto.

Kunnallispolitiikalle tärkeä päätös oli Frenckell & Son yhtiöiden tehtaiden ja koskiosuuden ostaminen kaupungille lokakuussa 25Mmk:n kauppahintaan. Kauppa mahdollisti sittemmin sähkölaitoksen uudistamisen ja laajentamisen. Kunnallisvaalit järjesttiin joulukuun alussa. Niissä äänestysprosentti oli selvästi edellisvaaleja korkeampi: 62,61%, naisten äänestäessä suhteellisesti miehiä vilkkaammin. Vaaleissa kommunistit voittivat yhden paikan edistyspuolueelta, paikkajaon muodostuttua seuraavaksi: Sosialidemokraatit 20, kokoomus 12, Kommunistit 5, Edistyspuolue 3 ja Ruotsalaiset 1.

Uutta kalustoa hälytysajoon

Santalahden kenkätehdas ja 5 sen naapuritaloa paloivat 30.6. vastaisena yönä. Palokunnan ripeän toiminnan ja tyynen sään ansiosta todellinen suurpalo saatiin kuitenkin estettyä. Tehtaan 200 työntekijää uhkasi kuitenkin työttömyys ja 10 perheen asunnot paloivat poroksi. Syttymissyystä ei päästy täydelliseen varmuuteen. Palomestari K.A.Niemi kertoi veden puutteen haitanneen sammutustöitä ja ehdotti jo paloturvallisuudenkin kannalta Pispalan liittämistä kaupunkiin.

Palokunnan toimintaa helpottamaan saatiinkin syyskuussa hankittua happoruiskuauto. Sairasajoon kaupunki antoi terveydenhoitolautakunnalle luvan hankkia ambulanssin, Chrysler 62-merkkisen. Poliisilla riitti toimintaa liikenteen lisäksi mm. väkijuomarikosten parissa. Kieltolakirikoksista joutui syytteeseen 437 henkilöä ja väkijuomia takavarikoitiin kaikkiaan kolmannes edellisvuotta enemmän, 6475 litraa.

Vapaapäivinä tapahtunutta

Vanhan kirjastotalon edustalla paljastettiin II Hämeen heimojuhlissa Väinö Aaltosen suunnittelema Aleksis Kiven patsas. Arvovaltaisten vieraiden joukossa oli myös tasavallan presidentti. Heimojuhlaa ja voimistelunäytöstä Pyynikin kentällä seurasi monituhatpäinen yleisöjoukko. Taideharrastus oli muutenkin kaupungissa noususuhdanteessa, sillä taidemuseohankkeesta keskusteltiin. Varoja ja rakennuskin hankkeelle olivat jo olemassa.

Tärkeimmät urheilukilpailut vuoden aikana olivat talvella järjestetyt pikaluistelun SM- ja karsintakilpailut, joista Claes Thunberg haki voittoisan olympiakuntonsa. Alkukesän merkittävimpiä tapahtumia olivat Näsijärven ympäriajot ja syksyllä Väinö Sipilä kävi Pyrinnön kilapiluissa juoksemassa 30km:n ME-ajan. Huvitilaisuuksia järjestettiin kaupungissa vuoden aikana 3522, joista elokuvanäytännöt lohkaisivat 1960 tapahtumaa.