Liikenteen uudet haasteet

Katoavat kauramoottorit

Moottoriliikenne ei enää 20-luvun lopussa ihmetyttänyt kaupungissa kulkevaa. Sitä vastoin se toi tullessaan monia uusia tilanteita, joihin piti keksiä ajanmukaisia ja uusia ratkaisuja. Vuosina 1926-1928 moottoriliikenne liisääntyi Tampereella 50% ja kauramoottorein kulki yhä harvempi, hevosliikenteen puolittuessa samana ajankohtana. Henkilöautoja Tampereella oli vuonna 1928 261, tavara-autoja 326 ja omnibusseja 113. Luvuissa oli lisäystä edellisvuoteen 252. Eniten kaupungin liikenteessä huristeltiin Chevroleteilla, joita oli rekisteröity 279 ja Fordeilla, joita oli rekisterissä 166.

Keskustorin liikennettä toukokuussa 1927. Vanhan kirkon edustasta oli tullut omnibussien eli linja-autojen seisontapaikka, jo ennen ensimmäisten linja-autoasemien rakentamista Pyynikintorille ja Sorin aukiolle. Kun kaupunki myöhemmin yritti siirtää linja-autot pois torilta uusille asemille, osoittautui se vaikeaksi. Kuva: A. Tamminen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Talviaikaan auraus aiheutti vielä ongelmia, mutta vähälumisen talven ansiosta jäätie Kuruun, Teiskoon ja Ruovedelle saatiin pidettyä auki keskeytyksettä. Uutena talvikulkuvälineenä kapteeni Bremer esitteli Näsijärvellä lentokelkkaansa, jonka etuna oli hyvä suorituskyky kaikissa olosuhteissa. Vekottimessa oli lentokoneen 12-paikkainen hytti ja voimanlähteenä puinen lentokoneen potkuri. Suuremmatkin kinokset ylitettiin onnistuneesti sen neljällä leveällä suksella. Tieliikenteen uutena keksintönä kokeiltiin myös 100m:n mittaista koebetonitietä Kalevankankaantiellä.

Liikenteen lisääntyessä ja nopeuksien noustessa lehtien sivut myös yhä useammin täytettiin onnettomuusuutisilla niin ajo- kuin rautateilläkin. Liikennekomitean tekemät ehdotukset otetiin kuitenkin täytäntöön verrattain hitaasti. Normaalien katuolojen parannuksien lisäksi vuonna 1928 otettiin Tampereella käyttöön linja-autojen määrätyt pysähdyspaikat, yhteiset tariffit ja odotussuojat. Liikenneonnettomuuksien ehkäisemiseksi saatiin katukuvaan myös kansainväliset liikennemerkit.

Raideliikenteessä merkittävimpiä tapahtumia olivat Lielahden uuden rautatieaseman avaaminen liikenteelle 15.5. ja keskustelu tarpeellisen tavaraliikenneaseman rakentamisesta kaupungin länsiosaan. Lentopäivien aikaan maaliskuussa heräsi myös julkinen keskustelu mahdollisen lentokonetehtaan sijoittamisesta Tampereelle. Vesiliikenteessä höyrylaiva Kuru palasi syksyn 1926 jälkeen remontoituna ja kahteen kerrokseen kohotettuna kesäliikenteeseen. Tietoliikennekin vilkastui: Tampereen ja Turun välille valmistui valtion puhelinlinja. Kansakouluopetuksessa mietittiin radion käyttömahdollisuuksia.