Tampereen valtauksen muistojuhla vai vapaussotahumua?

Poliittisia kiistoja

Joka vuotisia poliittisia kiistoja oli Tampereen valtauksen tai vapauttamisen vuosijuhlat huhtikuun alussa. Vuonna 1923 järjestettiin 5-vuotisjuhla. Juhlasta saa varsin erilaisen käsityksen lukiessa sitä koskevia uutisia Aamulehdestä tai Kansan Lehdestä. Aamulehti uutisoi tapahtuman olleen suurenmoisen. Kutsuvieraina oli lukuisia arvovaltaisia vieraita, vaikka kenraali Mannerheim sekä tasavallan presidentti eivät osallistuneetkaan muistojuhlaan. Samaan aikaan järjestettiin myös suojeluskuntain taisteluharjoitus, jossa muisteltiin Tampereen valtausta ja taistelut käytiin uudelleen. Kansan Lehti suhtautui muistojuhlaan hieman eri tavalla. Lehden mukaan suojeluskuntalaiset verestivät vanhoja muistojaan, mutta tunnelma ei ollut aivan täydellinen, sillä teloittajat puuttuivat. Kaduilla oli humalaisia suojeluskuntalaisia, jotka ahdistelivat naisia ja puukotuksiakin tapahtui.

Elokuussa 1923 koko maassa pidätettiin useita kommunisteja. Nämä pääministeri Kallion mukaan nimensä saaneet pidätykset eli "Kallion leikkaukset" poistivat kommunistit vähäksi aikaa julkisesta poliittisesta toiminnasta kokonaan. Myös Tampereen alueella suoritettiin pidätyksiä ja kaikkiaan noin 10 Tampereella toiminutta kommunistia joutui pidätetyksi.

Tampereen kaupungin valtuusto päätti, että kansalaissodassa kuolleiden punaisten haudoista alettaisiin pitää huolta kaupungin toimesta. Porvaristossa tätä pidettiin häpäisynä valkoisen Suomen muistolle. Myös muissa kaupungeissa kaatuneiden punaisten muistoa haluttiin kunnioittaa esimerkiksi laittomasti pystytetyillä patsailla tai muistomerkeillä.

Muita tapahtumia vuoden ajalta

Uskonnonvapauslaki astui voimaan 1.1.1923. Tampereella kirkkoon kuuluneista noin 1100 eli 2,2% erosi.

Tampereesta tulee piispankaupunki joulukuussa eli Tampereen hiippakunta perustettiin hiippakuntien rajoja muutettaessa.

Tehtailija Haarla lahjoitti Hämeensillan patsaisiin 100.000 markkaa.

Kunnallisvaaleissa voimasuhteet pysyivät suunnilleen ennallaan: vasemmisto sai noin 56% äänistä ja porvaristo 44%.

Hämeensillan uusimisesta päätettiin. Kustannusarvio oli noin 2,9 miljoonaa markkaa.