Työllisyystilanne hyvä?

Kylmää ja tihkusadetta

Vuosi 1923 oli keskimääräistä kylmempi ja vuoden keskilämpötila jäi hieman alle kolmen asteen. Erityisesti alkuvuosi oli erittäin kylmä ja keskimääräistä kylmempi sää jatkui pitkälle kesään. Koko kesä oli harvinaisen kolea ja sateinen. Sadepäiviä oli koko vuonna yhteensä 205 eli erityisen runsaasti: eniten vuosien 1918-1940 välisenä aikana. Sademäärä ei noussut kuitenkaan merkittävästi keskimääräistä korkeammaksi. Koko vuoden sademäärä oli hieman yli 600 millimetriä. Kosteasta ilmasta huolimatta sumu ei ainakaan vesiliikennettä häirinnyt, sillä yhtään laivaa ei ajanut karille. Samoin vain muutamina päivinä riehunut myrskytuuli ei haitannut laivaliikennettä.

Lämpimistä kevätpäivistä huolimatta yöt olivat kylmiä ja Pyhäjärvessäkin oli niin vahva jääpeite, että sitä ei kyetty murtamaan ennen kuin huhtikuun 20 päivänä. Pyhäjärvelle avattu reitti ala-satamasta Etelä-Pirkkalaan oli tärkeä, jotta sahattua puutavaraa saatiin kuljetettua ensin vesitietä ja sitten rautateitse rannikon vientisatamiin. Näsijärvi vapautui jäistä noin viikon keskimääräistä myöhemmin eli 13. toukokuuta. Pyhäjärvi vapautui samoihin aikoihin kokonaan jäistä. Näsijärvi jäätyi joulukuun 19. päivä, Pyhäjärvi oli jäätynyt jo marraskuun lopulla.

Kuolleista joka kolmastoista kuollut väkivaltaisesti

Tampereen väkiluku oli vuonna 1923 noin 47.000. Kuolleisuus oli edellisvuodesta hieman laskenut ja oli 534 henkeä eli 279 miestä ja 255 naista. Myös syntyvyys oli laskenut. Vuonna 1923 syntyi yhteensä 733 lasta, joista 386 oli poikia ja 347 oli tyttöjä. Syntyneistä lapsista 15% oli aviottomia. Kuolleisuus oli selvästi syntyvyyttä alempi ja luonnollinen väestönlisäys oli noin 200 henkilöä vuodessa. Syntyvyyden lisäksi väkilukua kasvatti kaupunkiin suuntautunut muuttoliike. Joka neljäs kuollut oli kuollut keuhkotautiin ja Tampereelle päätettiinkin rakentaa keuhkotautisairaala. Yhtenä merkittävänä kuolinsyynä oli väkivaltaisesti kuolleet, joita oli 7,5% kaikista kuolleista.

Lukumääräisesti eniten sairastui keuhkoputken tulehdukseen, johon sairastuttiin vuoden aikana yhteensä 1155 kertaa. Tämä oli neljäsosa kaikista hoitoonhakeutuneista sairastapauksista. Vuoden 1923 lopulla kaupunkia koetteli influenssa-aalto, johon sairastui lähes 300 tamperelaista niin vakavasti, että tarvitsivat lääkärin apua.

Metallimiehelle ei löytynyt työtä

Työllisyystilannetta pidettiin vuonna 1923 yleisesti ottaen hyvänä. Ainoastaan metalliteollisuudessa työmahdollisuuksia oli vähän ja työllisyystilannetta pidettiin heikkona. Kansan Lehti piti työllisyystilannetta hyvänä, kun taas Aamulehti piti Tampereen työllisyystilannetta huonona ja työttömyyttä merkittävänä ongelmana.

Työmarkkinoilla naisten työnsaanti oli helpompaa kuin miesten ja naisia oli koko vuoden vähemmän työttömänä kuin miehiä. Eniten naisia eli 52 oli työttömänä marraskuussa. Alimmillaan työttömien naisten lukumäärä oli heti seuraavana kuukautena eli joulukuussa, jolloin vain 7 naista oli työttömänä. Voimakkaat kausivaihtelut vaikuttivat molempien sukupuolten työmahdollisuuksiin. Miehillä työttömyys lisääntyi talvikuukausina ulkotöiden, esimerkiksi rakennustöiden, vähentyessä. Miehiä oli työttömänä tammikuussa 151, mutta kesällä työttömiä oli vähemmän. Heinäkuussa, jolloin miesten työttömyysaste oli alhaisin, oli miehiä työttömänä vain 19.

Vuonna 1923 vaatetusalalla oli helmi-maaliskuussa työnantajien julistama työsulku. Työsulun loputtua työntekijät aloittivat muutaman viikon kestäneen saartotilan. Vuoden pisin lakko oli koko kesän kestänyt puuseppien lakko muutamilla tehtailla. Muutamilla kenkätehtailla oli syyskuussa parin viikon mittainen lakko. Yleensä lakot johtuivat palkkakiistoista.