Tekstiiliteollisuus 1918-1940

1800-luvun puolivälissä joka kolmas tamperelainen työskenteli Finlaysonilla. Finlayson oli kasvanut jonkin verran seitsemässäkymmenessä vuodessa, mutta kaupunki, teollisuus ja muu tekstiiliteollisuus olivat kasvaneet vielä enemmän. Vaikka Finlayson oli yhä suurin tehdasyksikkö kaupungissa, ei sen asema ollut enää vuosiin ollut niin dominoiva kuin joskus 1850-luvulla.

Tekstiiliteollisuus toi suurimman osan raaka-aineestaan ja valmisti tuotteita aikaisemmin kotimaan lisäksi myös vientiin. Vuosina 1917-1918 vanhaan emämaahan - Venäjään - katkenneen napanuoran myötä tamperelaiset yritykset joutuivat myymään tuotteensa kotimaahan. Kaikesta huolimatta tekstiilitehtaiden tuotteille riitti uusissakin olosuhteissa kysyntää, ja tekstiiliteollisuus laajensi jo 1920-luvulla hiljalleen toimintaansa, mikä heijasti osaltaan kotimarkkinoiden kasvanutta ostovoimaa.

Lamakausi katkaisi tekstiiliteollisuudenkin kehityksen, ja tamperelaisissakin tehtaissa vähennettiin työvoimaa ja työskenneltiin vajaata työviikkoa. Esimerkiksi Suomen Trikoo vähensi työväkeään kolmellasadalla vuosina 1929-1930. Tekstiiliteollisuus selvisi lamasta nopeasti. Tekstiiliteollisuus laajensi toimintaansa jo 1930-luvun alkupuolella, ja loi työmahdollisuuksia myös lähes täydellisesti pysähtyneelle rakennusteollisuudelle. Esimerkiksi Lapinniemen puuvillatehdas laajensi tehdaskiinteistöään jo vuosina 1931-32 ja Suomen Trikoolle valmistui vuonna 1934 lähes 30 000 kuutomertriä uutta teollisuustilaa. Myös muut tekstiilitehtaat laajensivat vuosina 1931-1938 tuotantolaitoksiaan.

Jo vuosisadan vaihteessa nähtiin, kuinka tekstiiliteollisuus monipuolistui. Kaupunkiin perustettiin uusia tehtaita, ja nyt 1920 ja 1930-luvuilla nämä "uudet tehtaat" kasvoivat nopeasti. Vuonna 1938 kaupungissa oli viisi suurta tekstiilitehdasta, joissa jokaisessa oli lähes tuhat työntekijää tai enemmän. Finlaysonilla oli lähes 3000 työntekijää, maailmansotien välisenä ajanjaksona nopeasti laajentuneen ja 1930-luvun lopulla useassa toimipisteessä toimineen Suomen Trikoon ja sen tytäryhtiöiden palveluksessa työskenteli yhteensä runsaat 2000 työntekijää ja Tampellan Pellavatehtaan palveluksessa lähes 1300 työntekijää. Pellavatehtaaseen vuonna 1934 fuusioidussa Lapinniemen puuvillatehtaassa kävi päivittäin töissä melkein 1200 työntekijää ja Hämeenpuiston laidalla sijainnut Klingendahl työllisti yli 900 ihmistä. Verkatehdas kuului myös Tampereen suuriin tehtaisiin yli 650:llä työntekijällään.

Merkittäviä tamperelaisia tekstiiliteollisuuden yrityksiä:

Finlayson
Suomen Trikoo
Tampellan pellavatehdas
Lapinniemen puuvillatehdas
Klingendahl
Verkatehdas
Matti Sutisen kutomo
Tampereen silkkikutomo
Sukka- ja Trikootehdas Osakeyhtiö Kudos