Työ 1870-1900

Tampere oli työläisten asuttama teollisuuskaupunki. Missään muussa Suomen kaupungissa ei työväestön osuus kaupunkilaisista ollut yhtä korkea. 1870-luvun alussa kolme neljästä tamperelaisesta kuului työväestöön. Seuraavina vuosikymmeninä työväestön suhteellinen osuus laski hieman, mutta kaupungin nopean väestönkasvun vuoksi työväen lukumäärä kasvoi rajusti. Ajanjakson alussa työväen muodostivat lähes yksinomaan tehtaalaiset, 1800-luvun lopussa sekatyöläisten ja päiväpalkkaisten osuus oli lisääntynyt.

Finlaysonin vyyhteäjät vuonna 1896. Tekstiiliteollisuudessa naisten osuus työntekijöistä oli suurempi kuin muilla teollisuuden aloilla. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.

Tampereen ja koko maan tehtaista suurin oli Finlaysonin puuvillatehdas, jonka suhdanteita ja työntekijöiden kysyntää kaupungin väestön muutokset olivat noudatelleet 1870-luvulle saakka. Vuonna 1870 Finlaysonilla oli noin 2300 työntekijää, eli yli puolet kaikista tehtaalaisista työskentelivät Finlaysonin palveluksessa. Vuonna 1900 Finlayson oli edelleen suurin tehdas, jolla oli työntekijöitä jo yli 3000. Väestömäärän kasvettua huimasti se tarkoitti, että enää joka kolmas tehtaalainen työskenteli Finlaysonilla.

1870-luvulla Finlaysonin lisäksi suurimpia työnantajia olivat kosken itärannan Pellavatehdas ja Pellavatehtaan konepaja (Tampella) sekä Verkatehdas. 1870-luvun alussa vallitsi vielä korkeasuhdanne, joka pian taittui 1880-luvun lamaksi. 1890-luvulla suhdanteet kääntyivät jälleen nousuun, ja 1890-luvulla Tampereelle perustettiin paljon uusia tehtaita, joista suuri osa metalli- ja kutomateollisuutta. Uusista tehdaslaitoksista suurimpia olivat Lapinniemen puuvillatehdas ja Kligendahlin verkatehdas. Lisäksi vanhat tehtaat laajensivat, esimerkiksi Finlaysonille rakennettiin Plevna ja Siperia. Suurimmat tehtaat olivat tekstiilitehtaita, joiden työntekijöistä noin kaksi kolmasosaa oli naisia.

1800-luvun lopulla myös kauppa alkoi erikoistua, ja Tampereelle perustettiin etenkin vuoden 1879 elinkeinovapauslain jälkeen lukemattomia kauppaliikkeitä. Lisäksi kaupungissa toimi suuria tukkukauppoja, joista suurimpia Sumeliuksen sekä Tirkkosen tukkuliikket. Vuosisadan vaihteeseen saakka Kauppakatu oli nimensä mukaisesti tärkein kauppakatu. 1890-luvun viimeisinä vuosina kauppatorin laidalle rakennetut Commercen, Helinin ja kauppahallin talot nostivat Hämeenkadun arvoa ja kaupungin liike-elämä alkoi keskittyä sen varrelle.