Teksti: Niina Ketonen
Tampella
 |
Tampellan alue Finlaysonin katolta kuvattuna 1890-luvun lopulla. Etummaisena vanha pellavatehdas. Kuvaaja: Niels Rasmussen, Vapriikin kuva-arkisto
|
Tampellan alueella kosken itärannalla oli ollut teollisuustoimintaa vuodesta 1842 alkaen. 1850- ja 1860-lukujen taitteessa sinne perustettiin ajanmukainen konepaja ja pellavatehdas. Nämä yhdistyivät Tampereen Pellava ja Rautateollisuus osakeyhtiöksi 1861. Tampellan alkuperäinen puuvillatehdas 1850-luvulta paloi 1883. Rakennus korjattiin 1884, mutta kerrosta matalammaksi, sillä tuli oli tuhonnut ylimmät kerrokset.
1800-luvun lopussa Tampellaa laajennettiin ja konepajoja uusittiin, sillä tehdas aloitti veturituotannon. Tampellan alueelle rakennettiin tuolloin esimerkiksi Häkilärakennus (1898), joka myöhemmin on toiminut muun muassa Tampellan teollisuusoppilaitoksena, ja Vanhaksi kappeliksi kutsuttu purjekangaskutomo (1883), joka purettiin 1911. Tuona aikana rakennettiin myös Tampellan kuuluisa kelloportti (1891) ja muutama konepajarakennus (1884 & 1898), jotka nykyisin kuuluvat museokeskus Vapriikin käsittämään kokonaisuuteen. Useimmat 1800-luvun lopun rakennukset oli suunnitellut Johan Theodor Durchmann. Tampella rakensi työväelleen ja muihin tarpeisiin komean juhlatalon 1897, joka nykyisin toimii Tampereen Komediateatterina. Rakennuksen suunnitteli Georg Schreck uusrenessanssin henkeen.
Lähteet:
Mukala,Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere-seura ry, Kirjapaino Hermes, Tampere 1999
Niemelä,Jari: Tiilestä tehty Tampere - punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, Tampere-seura 110.julkaisu, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2006
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, kirj. Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998
|
