KALEVAN KISAT TAMPEREELLA 28-29.7 1934

KISOJEN TAPAHTUMIA

Lauantai 28.7: veret seisauttava 5 000 m

Sade toi oman lisänsä ensimmäisen kisapäivän tapahtumiin. Se heikensi hieman tulostasoa niin, ettei ennätyksiä tehty. Muuten tulokset olivat aivan hyviä heikosti sujunutta kuulantyöntöä lukuunottamatta. Jotain tästä kertoo se, että kuulan hopeamitalisti Kalevi Kotkas kilpaili samaan aikaan voitokkaasti myös korkeushypyssä. 400 metrin alkuerissä Tampereen oma poika Akilles Järvinen kompastui piikkareihinsa ja loukkasi itsensä pahoin. "Aki" selviytyi kuitenkin loppukilpailuun. Vastoin lääkärin ehdotonta määräystä hän osallistui finaaliin ja kaikkien yllätykseksi voitti sen. 4 000-päiselle yleisölle eniten elämyksiä tarjosivat jännittävä 800 m juoksu, jossa saatiin ihailla voittaja Harri Larvan kylmäpäisyyttä, sekä 5 000 m juoksu, joka tarjosi kisojen erikoisimman näytöksen. 800 metrillä Larva pysytteli kaiken aikaa häntäpäässä. Vasta viimeisen sadan metrin aikana hän lähti nousemaan kohti kärkeä. Johtoasemassa koko ajan yhdessä taktikoineet Kurkela ja Mikkeli eivät voineet Larvan loppukirille mitään. Larva antoi toisten hoitaa kilpailun ja itse vei mestaruuden.

5 000 m lähtölinjalle astuivat kaikki maamme huiput, mukaan lukien viime tingassa ilmoittautunut olympiasankari Volmari Iso-Hollo. Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua. Lähdön tapahduttua Ilmari Salminen otti johdon. Ensimmäinen kilometri täyttyi ajassa 2,57,0. 1 500 m kohdalla Höckert siirtyi johtoon, mutta Salminen kuittasi 2 000 metrin kohdalla. Puolimatkan ajaksi mitattiin 7,28,0. Pian kansa kohahti, kun Iso-Hollo siirtyi kärkeen. Iso-Hollon johdolla edettiin 3 300 metrin kohdalle, kun hän yht'äkkiä lopetti juoksun ja siirtyi manaillen kentän puolelle. Tässä vaiheessa uusi mies, Kumpula, alkoi vetämään joukkoa. 4 000 metriä alkoi täyttymään ja niin yleisö kuin juoksijatkin valmistautuivat viimeisen kilometrin loppukiriä varten. Ensimmäisenä kirivaihteen laittoi päälle Lehtinen yleisön raivokkaan kannustuksen siivittämänä. Suuri osa piti juoksua selvänä pelinä, kun hän sai pitkän kaulan kilpakumppaneihinsa. Pian kuitenkin tapahtui ihme ja Lehtisen vauhti hiljeni. Takaa-ajon alkanut Höckert saavutti hänet ja meni ohi. Kun maaliin oli 450 metriä Lehtinen keskeytti. Lehtiseen kohdistuneet hajanaiset vihellykset hukkuivat muuhun meteliin. Viimeisen kierroksen takasuoralla nuori Tauno Mäki otti hurjaa vauhtia juosseen Höckertin kiinni. Loppusuoralla ei Höckertistä ollut enää Mäelle vastusta ja Mäki otti ylivoimaisen mestaruuden.

Tauno Mäki saapuu maaliin 5000 metrin yllätysvoittajana, Kuva: Aamulehti 28.7.1999, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Sunnuntai 29.7: olympiasankareita ja uusia kykyjä

Toinen kisapäivä oli aurinkoinen ja kaunis. Yleisöä Pyynikille saapui lähes 7 000. Päivän tapahtumat alkoivat, kun vanhoille olympiasankareille jaettiin kunniamitalit. Joukossa oli myös ensimmäinen kunniamerkin saanut ei-olympiasankari, Lauri Pihkala. Itse kilpailuissa uudet nuoret kyvyt näyttivät mallia vanhoille konkareille. Päivä sai tahattoman koomisen alun 110 m aitojen 3. alkuerän myötä. Juoksijat kaatoivat kilpaa aitoja niin, että niitä kaatui lähes yhtä paljon kuin jäi pystyyn. Keihäänheitossa Matti "isänpoika" Järvinen antoi lisää ylpeydenaihetta aiemmin päivällä kunniamerkin saaneelle isälleen. Yli viiden metrin ero toiseksi tulleeseen Sippalaan todisti, ettei omena kauas puusta putoa. Kalevi Kotkas sen sijaan saalisti jo toisen mestaruutensa, tällä kertaa kiekonheitossa. 1 500 metrin juoksu oli erikoinen. Matkaan ilmoittautui 40, mutta lähtöviivalle ilmaantui 17 juoksijaa. Kisa oli yhtä sekamelskaa: johtopaikka vaihtui alinomaa, miehet väistelivät, kirivät, sohivat, kompastelivat ja jotkut keskeyttivätkin. Viimeisen kierroksen alkaessa juoksijat olivat vielä yhdessä rykelmässä. Loppusuora oli kovaa taistelua, jonka voittajaksi selviytyi hiuksen hienosti Martti Matilainen.

10 000 metrin juoksu oli päivän parasta antia. Yritystä riitti alusta loppuun ja miesten välillä käytiin reilu kilpailu. Yleisön suosikki Lasse Virtanen johti 3 km:iin saakka, jolloin Askola otti vauhdinpitäjän roolin. Virtanen oli kuitenkin puolimatkaan tultaessa taas kärjessä ja 5 km:n ajaksi mitattiin 15,32,00. Virtanen ja Askola vuorottelivat kärjessä, kunnes 8. kilometri alkoi. Salminen siirtyi johtoon Askola takanaan ja ottivat eroa Virtaseen toistakymmentä metriä. Tässä vaiheessa oli muu joukko jäänyt kolmikosta kauas taakse. Salmisen vauhtiin ei Askola pystynyt enää vastaamaan, vaikka yrittikin hammasta purren kuroa eroa kiinni. Kärkikolmikko erottui ylivoimaisesti muusta joukosta. Kisan jälkeen Salminen oli kohtelias voittaja ja kommentoi: "Virtanen ei nyt ollut kaltaisensa. Olisin halunnut kilvoitella sen oikean Virtasen kanssa. Lasse oli kuulema syönyt liian myöhään ja pistos alkoi vaivata loppukilometreillä. Askola on kova poika ja tulee kovemmaksi."

Börje Strandvall voitti Tampereen kisoissa sekä 100 että 200 metriä. Kuvassa hän tulee maaliin 100 metrin voittajana. Kuva: Aamulehti 29.7.1934.