KALEVAN KISAT TAMPEREELLA 28-29.7 1934

KISOJEN ODOTUSTUNNELMIA

Yleisurheilun Suomen mestaruuskisat eli Kalevan kisat järjestettiin Tampereella 28-29.7.1934. Järjestävänä seurana toimi Tampereen Pyrintö. Niin yleisö kuin urheilijatkin osoittivat suurta mielenkiintoa kisoja kohtaan. Urheilijoita tapahtumaan osallistui SM-kisojen ennätysmäärä, yli 200 ja yleisöäkin saapui tuhatpäin ympäri Suomea. Kisalippujen ennakkomyynti ylitti kaikki odotukset ja Itäinenkatu 18:ssa sijainneen kisatoimiston puhelinlinjat tukkeutuivat lippu-, majoitus- ym. tiedusteluista. Vieraita saapui mm. Porista, Raumalta, Lahdesta, Turusta, Jyväskylästä ja Vaasasta, joista järjestettiin ylimääräisiä auto- ja junakuljetuksia varta vasten kisojen vuoksi. Helsinkiläiset pääsivät nauttimaan lentokoneen kyydistä, kun "Lentävä tamperelainen" kyyditti pääkaupungin kisaturisteja aitiopaikalle.

SUL:n johtajiin kuulunut Urho Kekkonen jakaa palkintoja Pyynikin kentällä. Kuva: Aamulehti 29.7.1934, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kisoissa katsasteltiin samalla urheilijoita maaotteluun Tallinnaan Viroa vastaan 18-19.8, EM-kisoihin Torinoon 7-9.9 sekä Berliinissä käytävään maaotteluun Saksaa vastaan 15-16.9. Aamulehti kertoikin: "Nämä karsinnat ovat takeena siitä, että Suomen mestaruuskilpailut Tampereella todella tulevat muodostumaan suurimmaksi urheilujuhlaksi kuin Suomessa koskaan on ollut." Ennakko-odotuksista suurimmat asetettiin keskipitkien matkojen juoksijoille sekä keihäänheittäjille, joilta toivottiin roppakaupalla Suomen- ja maailmanennätyksiä.

Varsinkin 5 000 ja 10 000 metrin juoksuista oli lupa odottaa kovatasoisia jännitysnäytelmiä. AL kirjoitti jo viikkoa ennen kisoja: "Joka tapauksessa tulee juoksusta mestaruuskisojen yksi loistavimpia numeroita", kun kävi selväksi, että 5 000 m juoksun lähtölinjalle asettuvat sellaiset nimet kuin Lauri Lehtinen, Gunnar Höckert, Arvo Askola, Ilmari Salminen ja Tauno Mäki. Myöhemmin mukaan ilmoittautui vielä Volmari Iso-Hollo ja odotukset ensimmäisen kisapäivän koitoksiin olivat suuret. 10 000 m:n Suomen ennätys oli Paavo Nurmen hallussa. Aika 31.12.2 oli juostu 1926 Tampereella. Nyt uutta Suomen ennätystä odotettiin erityisesti Lasse Virtaselta, joka oli pitemmän aikaa valmistautunut vain näitä kisoja varten.

Muidenkin lajien odotettiin nousevan kohti kansainvälistä tulostasoa ja vanhojen ennätysten rikkoutumista kaivattiin 400 m aidoissa ja seiväshypyssä. Keihäänheitto oli itseoikeutetusti laji, jossa piti tulla kovia tuloksia. 10 vuoteen ei keihäänheiton SM ollut ratkennut alle 60 metrin tuloksella. Voittajasuosikkina pidettiin Matti Järvistä, nelinkertaista Suomen mestaria, joka kykeni yli 70 metrin keihäskaariin. Tätä rajaa vielä 20-luvulla pidettiin mahdottomana ylittää. Suomalaiset ilmeisesti oltiin hemmoteltu piloille mahtavilla keihässaavutuksilla, sillä ennakkokaavailuissa ei mikään muu tuntunut tyydyttävän kuin yli 70 metrin heitot.